1. By-Covid
  2. All content
  3. Cessda
Please use this identifier to cite or link to this item: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/56410
Full metadata record
DC FieldValueLanguage
dc.creatorReunanen, Esafi
dc.creatorKunelius, Ristofi
dc.creatorReunanen, Esaen
dc.creatorKunelius, Ristoen
dc.date2022-08-11fi
dc.date2022-08-11en
dc.identifierurn:nbn:fi:fsd:T-FSD3529-
dc.identifierFSD3529-
dc.identifier10.60686/t-fsd3529-
dc.identifierhttps://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3529-
dc.descriptionSuomalaisen yhteiskunnan päätöksenteon ja median välisiä valtasuhteita selvittävä aineisto kerättiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Medioituminen ja päätöksenteko. Tutkimus median vallasta talouden ja ympäristön politiikkaverkostoissa. Vastaukset kerättiin vaikutusvaltaisimmissa asemissa toimivilta henkilöiltä kahdeksalta eri yhteiskuntasektorilta, jotka olivat elinkeinoelämä, politiikka, hallinto, oikeustoimi, poliisi, ammattiyhdistysliike, tutkimus sekä kansalais- ja kulttuuritoiminta. Aluksi vastaajilta kysyttiin sukupuolta, toimintasektoria ja asemaa. Aineistossa oltiin kiinnostuneita vastaajien mielipiteistä liittyen suomalaisen yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmään ja vallankäytön verkostoon. Heiltä kysyttiin näkemyksiä erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja tiedotusvälineiden sekä yksilöiden vaikutusvallasta ja sen kehittymisestä viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisessa yhteiskunnassa. Edelleen haastateltavia pyydettiin arvioimaan, missä määrin heidän oma vaikutusvaltansa perustuu erilaisiin seikkoihin, kuten viralliseen asemaan, asiantuntijuuteen, henkilökohtaisiin suhdeverkostoihin ja omaan tai organisaation medianäkyvyyteen. Kiinnostuneita oltiin edelleen myös haastateltavien suhteesta mediakentän toimijoihin, kuten journalistisiin medioihin ja toimittajiin, sekä sosiaalisen median kanaviin. Aineistossa selvitettiin, kuinka aktiivisesti haastateltavat seuraavat viestimiä ja kuinka usein haastateltavat esiintyvät itse erilaisissa medioissa. Haastateltavilta kysyttiin myös, kuinka helposti he kokevat saavansa äänensä kuuluviin erilaisissa medioissa ja millaisin motiivein he esiintyvät julkisuudessa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, kuinka usein haastateltavat esiintyvät sosiaalisessa mediassa työroolissaan ja ovatko he joutuneet työroolinsa vuoksi vihapuheen kohteeksi. Taustamuuttujina aineistossa olivat ikäryhmä, vastaajan toimintasektori, asema ja sukupuoli.fi
dc.descriptionThe survey charted the relationship between political decision-making and the media in Finland. The survey was conducted as part of the 'Mediatization of governance. A study on media power in economic and environmental policy networks' (MeGo) research project, funded by the Academy of Finland. The respondents included people in influential positions in eight different sectors: trade and industry, politics, government, justice system, police, trade unions, research, and civic and cultural activities. First, the respondents' views were examined on various statements regarding political decision-making in Finland, for example, whether policy-makers at the national level aimed to make decisions that would benefit all Finns and whether citizens' opinions were nowadays better conveyed to policy-makers through the media than through political parties. The respondents were asked about the source of their own authority and influence (e.g. their official position, their organisation's financial resources, their expertise, or their media presence and public image) as well as their opinions on how the authority or influence of various public actors in Finland (e.g. trade unions, EU, social media, the church) had changed in the past decade. Next, the respondents were asked how often they followed traditional or online media, e.g. different newspapers, news broadcasts, or discussion forums. The respondents' opinions on their communication with journalists, e.g. whether they thought being contacted by journalists was more intrusive than useful, were surveyed, and the respondents were asked how often they personally appeared on various new outlets (e.g. nationwide TV channels, interviews in newspapers). Additionally, the respondents' work-related social media presence was charted, and they were asked how often they had been subjected to offensive feedback or hate speech because of their job. Finally, the respondents' views were examined on various statements regarding their and their organisation's communication with and through the media, the influence of the media on their and their organisation's actions, and the characteristics of public discussion and journalism in the context of decision-making. Background variables included the respondent's age group, sector of activity, position, and gender.en
dc.languageen-
dc.languagefi-
dc.publisherYhteiskuntatieteellinen tietoarkistofi
dc.publisherFinnish Social Science Data Archiveen
dc.rightsTietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.fi
dc.rightsIn accordance with the agreement between FSD and the depositor.en
dc.subjectmediafi
dc.subjectvaltafi
dc.subjectviestintäfi
dc.subjecthallintofi
dc.subjectvaikutusvaltafi
dc.subjectjulkisuusfi
dc.subjectsosiaalinen mediafi
dc.subjectviestimetfi
dc.subjectpolitiikkafi
dc.subjectpäätöksentekofi
dc.subjectyhteiskunnallinen asemafi
dc.subjectluottamusfi
dc.subjectjournalismifi
dc.subjectmass mediaen
dc.subjectcommunicationsen
dc.subjectauthorityen
dc.subjectsocial mediaen
dc.subjectpoliticsen
dc.subjectdecision makingen
dc.subjecttrusten
dc.subjectjournalismen
dc.subjectpolitical poweren
dc.subjectsocial systemsen
dc.titleMedia and Power 2019en
dc.titleMedia ja valta 2019fi
dc.typeDataseten
dc.coverageSuomifi
dc.coverageFinlanden
Appears in Collections:Cessda

Files in This Item:
There are no files associated with this item.
Show simple item record


Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.