DSpace JSPUI

1. By-Covid
2. All content
3. Cessda

Title:	EduMAP: Interviews with Adult Education Policy-Makers and Personnel on the Social Exclusion of Young Adults 2017-2018: Latvia EduMAP: Aikuiskoulutussektorin päättäjien ja koulutushenkilöstön haastatteluja nuorten aikuisten syrjäytymisestä 2017-2018: Latvia
Keywords:	aikuiskasvatus ammatillinen aikuiskoulutus elämänhallinta erityisopetus koulutuspalvelut maahanmuuttajat nuoret aikuiset opetustyö oppimisvalmennus osallisuus sosiaalinen tuki sosiaaliset ongelmat sosioekonomiset tekijät sukupuolierot syrjäytyminen verkostoituminen adult education adults disadvantaged groups equality between the sexes immigrants social exclusion social problems social skills socio-economic indicators socio-economic status special needs education teaching vocational education
Publisher:	Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Finnish Social Science Data Archive
Description:	Aineistossa on haastateltu Latvian aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten kanssa. Haastatteluissa käsitellään organisaatioiden nuorille aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien tai muun toiminnan sisältöjä, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Haastattelut ovat latviaksi. Aineisto sisältää seitsemän Latviassa kerättyä haastattelua, ja se on kerätty osana Euroopan laajuista EduMAP-hankketta (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). Tietoarkistosta on saatavilla myös yhdeksässä muussa maassa kerätyt vastaavat osa-aineistot omilla kielillään (Suomi, Turkki, Espanja, Romania, Yhdistynyt Kuningaskunta, Unkari, Kreikka, Saksa ja Viro). Hanke on rahoitettu EU-komission Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankenumero: 693388). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten nuorten parissa henkilö työskentelee. Keskustelut käsittelivät työtä ohjaavia perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Organisaation toimintaan liittyen tiedusteltiin mm. koulutusohjelmien suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja kaikista toimivimmiksi osoittautuneista toimintatavoista. Osana haastattelun aiheita kartoitettiin useassa kohtaa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kuten, miten mahdolliset sukupuolten väliset erot otetaan organisaation opetuksessa huomioon. Edemmällä haastatteluja käsiteltiin yksityiskohtaisemmin organisaation aikuiskoulutuksessa käytettäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten oppimis- ja opetusmetodeja, oppituntien sisältöjä, opetusprosessia ja oppilaiden palautteenantomahdollisuutta. Haastateltavalta tiedusteltiin lisäksi, mitä ominaisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevällä koulutusalan ammattilaisella tulisi olla ja mitä koulutustarpeita niihin liittyy. Haastattelun lopussa keskustelut keskittyivät suunnitelmien ja koulutusohjelmien vaikutustenarviointiin ja niitä tarkasteltiin sosioekonomisesta, sosiokulttuurisesta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja valveutumisen näkökulmista. Edelleen tarkasteltiin koulutusohjelmien oppilasmääriä ja toiminnan kehitysehdotuksia. Loput haastattelukysymykset käsittelivät yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättäjien ja virkamiesten haastattelurungot erosivat koulutushenkilöstön haastatteluista niin, että päättäjien kohdalla keskityttiin enemmän organisaation toimintaan valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja toimenpanoon. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin mm. eri asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödyntämistä päätöksenteossa, nykyisen koulutuspolitiikan saavutuksia ja merkittävimpiä ongelmia, joihin tulisi nuorten kohdalla puuttua. Aineiston haastattelurunko on saatavilla vain englanniksi, vaikka kysymykset on haastatteluissa esitetty haastattelukielellä. This dataset includes interviews with educational personnel and policy-makers in the adult education sector in Latvia working with vulnerable young adults. The interviews discuss contents of study programmes provided by the organisation, pedagogical approaches, gender equality, life management, social problems, socioeconomic status, and active participatory citizenship. The dataset is a seven-interview sample of the interviews collected in Latvia for the Europe-wide EduMAP project (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). FSD's holdings also include data collected in the nine other EduMAP countries in their respective languages (the United Kingdom, Turkey, Spain, Romania, Hungary, Greece, Germany, Finland and Estonia). The EduMAP project was funded by the European Commission's "Horizon 2020" research and innovation programme (ID: 693388). Different interview schemes were used for interviews with educational personnel and educational authorities. In the interviews with educational personnel, the first questions concerned the interviewee's job responsibilities, practices in the organisation, and the types of vulnerable learners with whom the interviewee worked. Teaching practices were discussed as well as special education available at the organisation, the students' economic situation, and the concept of active participatory citizenship. Regarding the organisation's practices, the interviewees were asked about, for instance, the work processes for designing new educational programmes, pedagogical approaches, and learning/teaching methods that they had deemed particularly appropriate for vulnerable learners. Many facets of the organisation's practices were discussed in terms of gender, i.e. how possible gender differences were taken into consideration in teaching. Pedagogical details of the programmes were discussed in more detail with regard to, for instance, learning and teaching methods, contents of lessons, teaching processes, and the students' possibility of giving and receiving feedback. The interviewees were also asked what types of competences educational professionals working with vulnerable learners possess or should possess. Finally, the interviews examined the impact of the programmes from socioeconomic and sociocultural perspectives as well as the perspective of social activity and legal-political awareness. Attendance and graduation rates were also charted as well as suggestions for the improvement of the programmes. The final questions concerned collaboration and networking with other institutions. The interviews with educational authorities and policy-makers focused more on the national influence in educational policy, i.e. developing and implementing policies and legislation regarding vulnerable groups. In addition, these interviews discussed e.g. consulting representatives of vulnerable groups in developing policies, achievements and shortcomings of current educational policies, and the most important issues faced by vulnerable groups that should be taken into consideration in developing policies. The dataset is only available in Latvian. Questionnaires and participant information sheets are only available in English. The data were organised into an HTML index at FSD.
Other Identifiers:	FSD3300 urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3300 10.60686/t-fsd3300 https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3300
Appears in Collections:	Cessda

Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.