1. By-Covid
  2. All content
  3. Cessda
Please use this identifier to cite or link to this item: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/56764
Full metadata record
DC FieldValueLanguage
dc.creatorTilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelutfi
dc.creatorTyö- ja elinkeinoministeriöfi
dc.creatorStatistics Finland. Interview and Survey Servicesen
dc.creatorMinistry of Employment and the Economyen
dc.date2016-11-17fi
dc.date2016-11-17en
dc.identifierurn:nbn:fi:fsd:T-FSD3131-
dc.identifierFSD3131-
dc.identifier10.60686/t-fsd3131-
dc.identifierhttps://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3131-
dc.descriptionTyöolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2015 työolobarometri käsitteli muun muassa töiden organisointia, vaikutusmahdollisuuksia, työssä oppimista, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä työmarkkinoiden ja työelämän kehittymisestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuoden 2015 kyselyyn lisättiin lisäksi kysymyksiä työntekijän omista tuntemuksista työhön liittyen. Kyselylomakkeesta myös poistettiin useita terveyteen liittyviä kysymyksiä. Aluksi vastaajalta kysyttiin kysymyksiä liittyen esimerkiksi nykyisen työpaikan henkilöstön määrään ja siihen, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä. Vastaajilta kysyttiin myös, vaikuttivatko mahdolliset muutokset omiin työtehtäviin. Vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Seuraavaksi kysyttiin työkyvyn ylläpitämiseen liittyvistä toimista työpaikalla. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, onko työpaikalla panostettu työturvallisuuteen, työntekijöiden terveyteen tai ammattitaidon kehittämiseen. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi työntekijän etnisyyteen, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin ammattiliittoon, työttömyyskassaan tai vastaavaan kuulumisesta. Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista. Uutena kysymyksenä kysyttiin myös, ovatko koulutukset auttaneet suoriutumaan paremmin työtehtävistä. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajan sosiaalisen median käyttöä työssään. Tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kysyttiin, tekeekö vastaaja etätöitä, sekä tiedusteltiin työn kuormittavuutta ja kartoitettiin vastaajan työkykyä ja hyvinvointia. Kyselyssä kysyttiin myös näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2015) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.fi
dc.descriptionThe annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. For the 2015 collection round, new questions about job satisfaction were added, among others. Some questions about health status were not included this time. First, the respondents were asked about the number of people working at their workplace, changes in the number of staff, distribution of work and tasks, and implementation of new working methods and systems over the past 12 months. Psychosocial working environment was charted with questions about openness, encouragement and equality in the workplace, job stability, and opportunities for employees to develop and apply new ideas. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work, safety of work environment, and skills of employees. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender type of job contract, and health status was explored. Incidents of bullying, harassment and violence at work were surveyed. Next set of questions investigated the respondents' membership in a trade union or professional association, flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, and satisfaction with pay level. The respondents' participation in job-related training and development of the workplace was investigated. Use of virtual workspaces and social media, such as Facebook, Twitter and blogs in the performance of work tasks was charted. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. The respondents were asked about working outside the main workplace in the past 12 months and work-related calls, emails and messages they had had to attend to outside their official working hours. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimate of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be dismissed or laid off, or that their tasks would be changed over the next year. Views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed, on the general employment situation in Finland, possible changes in working life in general, and the employer's financial situation. Finally, the respondents were asked how often they felt a community spirit at work, received appreciation from colleagues and partners, were able to fully utilise their professional skills, and had time to come up with new ideas. Background variables from the Labour Force Survey 2015 were utilised in the Finnish Working Life Barometer. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, region, type of municipality, education, economic activity, status in employment, industry of employment, occupational group, employer type, type of contract, weekly working hours, overtime, and additional jobs.en
dc.languageen-
dc.languagefi-
dc.publisherYhteiskuntatieteellinen tietoarkistofi
dc.publisherFinnish Social Science Data Archiveen
dc.rightsTietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.fi
dc.rightsIn accordance with the agreement between FSD and the depositor.en
dc.subjectammatillinen kehitysfi
dc.subjectetätyöfi
dc.subjectinnovaatiotoimintafi
dc.subjectjoustotyöfi
dc.subjectpalkansaajatfi
dc.subjectpalkkausfi
dc.subjectsosiaalinen mediafi
dc.subjecttasa-arvofi
dc.subjecttulevaisuudenodotuksetfi
dc.subjecttyöelämäfi
dc.subjecttyöhyvinvointifi
dc.subjecttyökykyfi
dc.subjecttyön kuormittavuusfi
dc.subjecttyöpaikkaväkivaltafi
dc.subjectcareer developmenten
dc.subjectemploymenten
dc.subjectemployment opportunitiesen
dc.subjectflexible working timeen
dc.subjectjob characteristicsen
dc.subjectjob satisfactionen
dc.subjectlabour and employmenten
dc.subjectoccupational lifeen
dc.subjectsocial mediaen
dc.subjectwagesen
dc.subjectworking conditionsen
dc.subjectworkloadsen
dc.subjectworkplace bullyingen
dc.titleFinnish Working Life Barometer 2015en
dc.titleTyöolobarometri 2015fi
dc.typeDataseten
dc.coverageSuomifi
dc.coverageFinlanden
Appears in Collections:Cessda

Files in This Item:
There are no files associated with this item.
Show simple item record


Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.