1. By-Covid
  2. All content
  3. Cessda
Please use this identifier to cite or link to this item: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/56792
Full metadata record
DC FieldValueLanguage
dc.creatorGrönlund, Kimmofi
dc.creatorHerne, Kaisafi
dc.creatorHimmelroos, Staffanfi
dc.creatorStrandberg, Kimfi
dc.creatorSetälä, Maijafi
dc.creatorBäck, Mariafi
dc.creatorLeino, Mikkofi
dc.creatorGrönlund, Kimmoen
dc.creatorHerne, Kaisaen
dc.creatorHimmelroos, Staffanen
dc.creatorStrandberg, Kimen
dc.creatorSetälä, Maijaen
dc.creatorBäck, Mariaen
dc.creatorLeino, Mikkoen
dc.date2018-09-04fi
dc.date2018-09-04en
dc.identifierFSD3102-
dc.identifierurn:nbn:fi:fsd:T-FSD3102-
dc.identifier10.60686/t-fsd3102-
dc.identifierhttps://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3102-
dc.descriptionTutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Siihen kuului kaikkiaan kolme erillistä kyselytutkimusta sekä ryhmäkeskusteluita. Tämä tutkimus tehtiin heti keskustelun jälkeen. Sillä pyrittiin selvittämään ovatko vastaajien mielipiteet muuttuneet siitä, mitä ne olivat ennen keskustelua ja onko keskusteluun osallistuminen vaikuttanut muutoksiin. Vastaajille esitettiin osin samoja väittämiä, joita heille oli esitetty jo ennen keskustelua. Väittämät käsittelivät ruotsin kieltä Suomessa, suomenruotsalaisia, ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta koulussa, kaksikielisyydellä saavutettavia hyötyjä sekä suomenruotsalaisia. Kysyttiin myös, onko Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) liikaa valtaa kokoonsa nähden sekä onko vastaajalla ruotsinkielisiä sukulaisia ystäviä tai työkavereita. Tässä osiossa kartoitettiin uudelleen myös vastaajien poliittisia mielipiteitä. Kysymykset käsittelivät poliittista kiinnostuneisuutta sekä sitä, kuinka usein vastaajat keskustelivat politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tärkeinä he pitivät erilaisia politiikan osa-alueita ja asiakysymyksiä. Lisäksi esitettiin erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet niitä tai mitä niistä he voisivat tehdä tulevaisuudessa. Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan itseään esittämällä eri tapoja toimia erilaisissa tilanteissa sekä kuvailemalla eri luonteenpiirteitä. Kysyttiin myös, kuinka paljon vastaajat tunsivat luottavansa eri henkilöryhmiin sekä poliittisiin ja julkisiin instituutioihin. Kysyttiin myös, kuinka hyvin vastaajat osaavat ruotsia. Kyselyyn sisältyi myös tieto-osio, jossa kartoitettiin vastaajien tietämystä ruotsin kielen asemasta Suomessa, suomenruotsalaisista sekä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, koulutusaste, ammattiryhmä ja asuinmaakunta.fi
dc.descriptionThe study, which included three separate surveys as well as group deliberation sessions, charted Finnish opinions on the role of the Swedish language in Finland. This survey was conducted right after the deliberation sessions. The aim of the research project was to study the impact of deliberation and use of deliberative rules on the participants' attitudes concerning Swedish language and Swedish speaking minority in Finland. The respondents were presented some of the same statements as before the deliberation. The statements charted views on, among others, the role and significance of Swedish in the Finnish society, compulsory Swedish in basic education, advantages of a bilingual society, and Swedish-speaking people in Finland. The respondents were also asked whether they thought the Swedish People's Party in Finland (RKP) had too much power relative to its size and whether they had Swedish-speaking relatives, friends or co-workers. This phase of the study also included questions about political views, such as interest in politics, importance of different areas of politics, frequency of discussing political and social issues with other people, and civic engagement. The respondents perceptions of their personal characteristics were charted as well as trust in different institutions and other people. Finally, the respondents were asked how well they were able to speak Swedish and presented a number of questions investigating factual knowledge of the role of Swedish in Finland. Background variables included the respondent's gender, year of birth, education, occupational group, and region of residence.en
dc.languageen-
dc.languagefi-
dc.publisherYhteiskuntatieteellinen tietoarkistofi
dc.publisherFinnish Social Science Data Archiveen
dc.rightsTietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.fi
dc.rightsIn accordance with the agreement between FSD and the depositor.en
dc.subjectjulkinen keskustelufi
dc.subjectmielipiteetfi
dc.subjectruotsin kielifi
dc.subjectsuomenruotsifi
dc.subjectkaksikielisyysfi
dc.subjectsuomenruotsalaisetfi
dc.subjectruotsinkielisetfi
dc.subjectopiskelufi
dc.subjectpalvelutfi
dc.subjectbilingualismen
dc.subjectdeliberationen
dc.subjectlanguage policyen
dc.subjectnational language educationen
dc.subjectofficial languagesen
dc.subjectpolitical attitudesen
dc.subjectpublic opinionen
dc.titleCitizen Deliberation on the Swedish Language and Swedish-speaking Minority in Finland: Post-deliberation Survey 2014en
dc.titleKansalaiskeskustelu ruotsin kielen asemasta: koeaineisto 2014fi
dc.typeDataseten
dc.coverageSuomifi
dc.coverageFinlanden
Appears in Collections:Cessda

Files in This Item:
There are no files associated with this item.
Show simple item record


Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.