DSpace JSPUI

1. By-Covid
2. All content
3. Cessda

Title:	Hyvinvoinnin ja elämänhallinnan näköalat erilaisissa maaseutu- ja kaupunkikunnissa 2001 Welfare and Life Management in Rural and Urban Municipalities 2001
Keywords:	alueelliset erot hyvinvointi työllisyys työttömyys toimeentulo ansiotaso ihmissuhteet ystävyys luottamus palvelut asuminen perheet perheenjäsenet harrastukset muutto vaikuttaminen äänestäminen tyytyväisyys yksinäisyys maaseutu kaupungit viihtyvyys turvattomuus onnellisuus ongelmat järjestöt naapuruus terveydentila happiness health housing internal migration interpersonal trust local government services neighbourhoods neighbours place of residence quality of life residential mobility rural areas social interaction urban areas voluntary work voting well-being (society)
Publisher:	Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Finnish Social Science Data Archive
Description:	Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin Suomen sisäiset alueelliset kehityserot vaikuttavat ihmisten aineelliseen toimeentuloon ja muuhun hyvinvointiin. Tutkimus on jatkoa vuonna 2000 aloitetulle hankkeelle Kahtia jakautuva Suomi? - tutkimus hyvinvoinnin alueellisesta erilaistumisesta. Vastaajalta kysyttiin ensin asuntoon ja asuinympäristöön liittyviä asioita, kuten asunnon omistussuhdetta ja asuinalueen viihtyvyyttä. Toiseksi tiedusteltiin työelämään liittyviä seikkoja, kuten työmarkkina-asemaa, sosiaalista asemaa ja puolison työmarkkina-asemaa. Vastaajan taloudellista toimeentuloa selvitettiin muun muassa kysymällä ansiotulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen määrää kuukaudessa sekä toimeentulotuen saantia viimeisten 12 kuukauden aikana. Vastaajan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa selvitettiin joidenkin kysymysten avulla. Tutkimuksessa kysyttiin myös, onko vastaajalla ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti ja millaiset suhteet hänellä on perheenjäseniinsä sekä miten yksinäiseksi hän tuntee itsensä. Luottamusta ihmisiin yleensä tutkittiin muutamin väittämin. Lisäksi kysyttiin, minkä verran jotkin erikseen luetellut asiat (esimerkiksi taloudellinen ahdinko, väkivalta perheessä ja asuinympäristön levottomuus) vaikuttavat kotitalouden elämään. Seuraavaksi kysyttiin harrastuksista. Sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia asuinalueella selvitettiin myös. Edelleen tutkittiin vastaajan omaa kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuten äänestämistä edellisissä vaaleissa ja käsitystä poliitikkojen toiminnasta. Vastaajien muuttohistoriaa selvitettiin myös muutamilla kysymyksillä. Vielä kysyttiin käsityksiä asuinkunnan palveluiden saatavuudesta ja tyytyväisyyttä liikenneyhteyksiin. Muuttohalukkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin seuraavaksi. Lisäksi pyydettiin arviota nykyisen asuinseudun tarjoamista elämän mahdollisuuksista, vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään ja asuinseudun, kotitalouden toimeentulon sekä tämänhetkisen elämäntilanteen kehityksen suunnasta tulevaisuudessa. Lopuksi selvitettiin asenneväittämien avulla vastaajan tyytyväisyyttä elämäänsä. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, peruskoulutusm ammatillinen koulutus, maakunta ja kuntaryhmä. Lisäksi aineistossa on kotitalouden rakennetta koskevia muuttujia. Kuntaryhmämuuttuja perustuu kaupungin- ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän 1.10.1999 hyväksymään viisiportaiseen kuntajakoon. Jaon perustana on hallinnollinen kunta-käsite, jonka lisäksi on käytetty elinkeino- ja väestörakennetta koskevia tekijöitä sekä Tilastokeskuksen valmistelemaa työssäkäyntialuejakoa. Maaseutualueiden määrittelyssä on hyödynnetty myös Suomen Aluetutkimus FARin maaseutuluokittelua. Viisiportaisessa kuntajaossa kunnat jakaantuvat seuraavasti: kaupunkiseudun keskuksia 40, kaupunkimaisia kuntia 14, kaupunkien läheistä maaseutua 160, ydinmaaseutua 145 ja harvaan asuttua maaseutua 93. The study charted the extent to which regional development differences in Finland affect the material welfare and other well-being of people. The study is a continuation of the research project Kahtiajakautuva Suomi? [Divided Finland?], which began in 2000. The respondents were first asked about their housing and neighbourhood with questions charting housing tenure, type of neighbourhood, distance to municipal centre, and satisfaction with and security of the neighbourhood. The respondents' occupational status, economic activity, type of contract, and spouse's/partner's economic activity were charted. Relating to financial circumstances of the household, the respondents were asked what the gross monthly income of the household was, how much they received in transfer payments per month, whether any member of the household had received social assistance, whether the household had had problems with essential expenses, and how easy or difficult it was for the household to manage with the income. Health was surveyed with questions about self-perceived health status, long-term disabilities and injuries, feelings of happiness and depression, and inpatient treatment received. Relating to relationships and interaction, the respondents were asked whether they had a friend they trusted, what their relationships with their family members were like, whether they felt lonely, to what extent they trusted people in general, and whether certain issues made life more difficult for the household (e.g. alcohol abuse, cheating, unsafety of the neighbourhood). The respondents' hobbies were investigated as well as their relations to neighbours and activity in the neighbourhood. Interest in influencing decision-making was investigated by charting voting behaviour, satisfaction with politicians, and political party choice. The respondents were also asked how long they had lived in their municipality of residence, how many times they had moved to another municipality, and why they had or hadn't moved to another municipality. Opinions on the availability of various municipal services and satisfaction with public transport were surveyed. Views on own future and future of the municipality of residence were investigated by asking, among others, whether the respondents were planning on moving somewhere else and why, whether the current municipality of residence provided satisfactory opportunities, and how the municipality and own situation would develop in the future. Finally, satisfaction with life was charted. Background variables included the respondent's gender, year of birth, marital status, household composition, basic and vocational education, region, and municipality type (urban centres [40], urban areas [14], rural areas close to urban areas [160], rural heartland [145], and sparsely populated rural areas [93]).
URI:	https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/56854
Other Identifiers:	urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3039 FSD3039 http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3039
Appears in Collections:	Cessda

Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.