1. By-Covid
  2. All content
  3. Cessda
Please use this identifier to cite or link to this item: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/56929
Full metadata record
DC FieldValueLanguage
dc.creatorVincze, Laszlofi
dc.creatorVincze, Laszloen
dc.date2017-10-05fi
dc.date2017-10-05en
dc.identifier10.60686/t-fsd2962-
dc.identifierurn:nbn:fi:fsd:T-FSD2962-
dc.identifierFSD2962-
dc.identifierhttps://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2962-
dc.descriptionAineistossa käsitellään kielivähemmistöjen identiteettiä ja television katsomista Italiassa, Romaniassa ja Suomessa. Aineistossa kielivähemmistöjä ovat Suomessa asuvat ruotsinkieliset, Italiassa asuvat saksankieliset sekä Romanissa asuvat unkarinkieliset. Kysymyksissä ovat esillä sekä vähemmistökieli että enemmistökieli. Aluksi vastaajalta kysyttiin kotona käytetystä kielestä, vähemmistö- ja enemmistökieltä puhuvien ystävien kanssa käytetystä kielestä sekä arjessa käytetystä kielestä. Vastaajaa pyydettiin lisäksi määrittelemään mitä kieltä hänen ystävänsä pääasiassa puhuvat. Television katseluun liittyen kysyttiin millä kielellä vastaaja katsoo televisiota, minkä kielisiä tekstityksiä hän käyttää, kuinka usein vastaaja katsoo eri ohjelmia eri televisiokanavilta ja paljonko hän katsoo televisiota kokonaisuudessaan. Vastaajalta kysyttiin lisäksi yleisiä näkemyksiä siitä, miksi hän katsoo televisiota vähemmistö- tai enemmistökielellä. Televisioon liittyvien kysymysten jälkeen vastaajalta kysyttiin haluaisiko hän enemmän enemmistökieltä puhuvia ystäviä ja minkälaisia enemmistökieltä puhuvat ihmiset ovat vastaajan kokemuksen mukaan. Vähemmistökieleen ja omaan kielelliseen identiteettiin liittyen kysymyksissä nostettiin esiin muun muassa oman äidinkielen tärkeys, oman kielivähemmistön tilanne asuinvaltion alueella ja yleisesti yhteiskunnassa sekä kielivähemmistön ja -enemmistön väliset suhteet. Kieli-identiteettiin liittyen kysyttiin lisäksi identifioitumisesta kielivähemmistöön ja -enemmistöön, suhtautumisesta vähemmistö- ja enemmistökieliin ja niiden puhujiin sekä koetusta kieliryhmään kuulumisesta. Lopuksi vastaajalle esitettiin kokemukseen ja koettuun tietoon liittyviä kysymyksiä kieliryhmistä sekä vähemmistö- että enemmistökielen osalta. Vastaajalta kysyttiin muun muassa arviota kieliryhmien koosta omalla asuinseudulla, vähemmistö- ja enemmistökielen puhumisesta julkisten palveluiden piirissä, kieliryhmien kulttuurihistoriallisesta ylpeydestä sekä eri kieliryhmien läsnäolosta asuinseudulla nyt ja tulevaisuudessa. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, aluemuuttujat, kuten asuinvaltio ja asuinkunta sekä vanhempien äidinkieli ja koulutus.fi
dc.descriptionThe survey was conducted to study the identity and television viewing among young people in three separate language minorities in Italy, Romania and Finland. The language minorities included German-speaking people in Italy, Hungarian speakers in Romania, and Swedish speakers in Finland. The questions were about both the minority language and the majority language. The respondents were first asked which language(s) they used at home, with friends and in daily life. They were also asked how many of their friends were minority language speakers and majority language speakers. Regarding television watching, the respondents were asked the language in which they watched TV, which language subtitles they used when watching foreign films, how often they watched TV channels in the minority and majority languages, how much they watched TV in general, and what their reasons for watching TV in the minority or majority language were. Concerning language identity, several of statements were presented charting, for instance, the respondents' views of the majority language speakers, the status of their language minority, the relationship between the minority and majority language groups, and the importance of language as part of their identity. Finally, the respondents were asked about their views of the minority and majority language groups in more detail. Topics charted included the use of the minority and majority languages in the public sector of the region, public opinion of the minority and majority groups, political power of the minority and majority language groups, and representation of the minority and majority languages in the media of the region. Background variables included the respondent's gender and geographical variables (e.g. country and region of residence) as well as parents' mother tongue and education.en
dc.languageen-
dc.languagefi-
dc.publisherYhteiskuntatieteellinen tietoarkistofi
dc.publisherFinnish Social Science Data Archiveen
dc.rightsTietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.fi
dc.rightsIn accordance with the agreement between FSD and the depositor.en
dc.subjectkatselutottumuksetfi
dc.subjectkielellinen identiteettifi
dc.subjectkielelliset vähemmistötfi
dc.subjectkieli ja kieletfi
dc.subjecttelevisio (joukkoviestimet)fi
dc.subjecttelevisio-ohjelmatfi
dc.subjectvähemmistökieletfi
dc.subjectvähemmistötfi
dc.subjectunkarin kielifi
dc.subjectruotsin kielifi
dc.subjectitalian kielifi
dc.subjectidentityen
dc.subjectlanguagesen
dc.subjectminority languagesen
dc.subjecttelevisionen
dc.subjecttelevision viewingen
dc.titleEthnolinguistic Identity and Television Viewing among Three Language Minorities in Italy, Romania and Finland 2011en
dc.titleKielivähemmistön identiteetti ja television katsominen Italiassa, Romaniassa ja Suomessa 2011fi
dc.typeDataseten
dc.coverageSuomifi
dc.coverageItaliafi
dc.coverageRomaniafi
dc.coverageFinlanden
dc.coverageItalyen
dc.coverageRomaniaen
Appears in Collections:Cessda

Files in This Item:
There are no files associated with this item.
Show simple item record


Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.