Please use this identifier to cite or link to this item: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57090
Title: Sukupuolivähemmistöt työelämässä 2003
Gender Minorities at Work 2003
Keywords: sukupuoli
transsukupuolisuus
transvestiitit
sukupuoli-identiteetti
seksuaalisuus
työelämä
vähemmistöt
sukupuolivähemmistöt
työntekijät
syrjintä
yhdenvertaisuus
tasa-arvo
työura
työhyvinvointi
career
discrimination
employees
equal opportunity
gender
gender identity
labour and employment
minority groups
occupational life
social inequality
transgender people
Publisher: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Finnish Social Science Data Archive
Description: Sukupuolivähemmistöt työelämässä 2003 -kyselytutkimus selvittää sukupuolivähemmistöjen asemaa ja kokemuksia työelämässä. Kysely toteutettiin keräämällä sukupuolivähemmistöjen edustajilta, transvestiiteilta ja muilta sukupuoli-identiteetiltään ja ilmaisultaan epätyypillisiltä henkilöiltä, tietoa heidän koulutuksestaan ja työhistoriastaan, työpaikastaan ja sen työilmapiiristä, syrjinnästä sekä avoimuudestaan sukupuolivähemmistöön kuulumisessa. Tutkimus oli osa Euroopan sosiaalirahaston ja Suomen työministeriön rahoittamaa Equal-hanketta, jonka tavoitteena oli lesbojen, homojen, bi- ja transihmisten työmarkkina-aseman kartoittaminen ja parantaminen. Hankkeen vastuutahona toiminut Helsingin yliopiston Sosiologian laitos teki tutkimuksessa yhteistyötä Stakesin ja SETA ry:n kanssa. Aluksi sukupuolivähemmistöön kuuluvilta kysyttiin heidän ikäänsä sekä biologista, että psyykkistä sukupuolta, heidän itsestään käyttämäänsä transmäärittelyä ja sukupuolen ilmaisua ulkoisella olemuksella esimerkiksi töissä ja kotona. Lisäksi kysyttiin sukupuolen tiedostamisikää ja mahdollisten ulkomuotoon, nimeen ja sosiaaliturvatunnukseen kohdentuvien korjausten tekemisestä. Tiedusteltiin myös, keille vastaajat olivat sukupuolivähemmistöön kuulumisestaan kertoneet ja kuinka nämä henkilöt tähän suhtautuvat. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi myös heidän seksuaalista suuntautumistaan, parisuhdetilannettaan ja perheeseen ja lapsiin liittyviä kysymyksiä. Tämän jälkeen kartoitettiin taustamuuttujia, kuten äidinkieltä, kansalaisuutta, etniseen vähemmistöön kuulumista ja asuinpaikkaa. Seuraavat kysymykset koskivat koulutusta ja työhistoriaa. Muun muassa kysyttiin korkeinta tutkintoa, ammattia, lapsuuden haaveammattia ja sukupuolivähemmistöön kuulumisen vaikutusta ammatinvalintaan. Kysymyksin kartoitettiin myös työmarkkinatilannetta, ammatin ja työpaikan vaihtoja sekä työttömyyttä. Nykyiseen työpaikkaan liittyen kysyttiin muun muassa sen toimialaa, työn kokoaikaisuutta ja vakinaisuutta, kuukausituloja, työpaikan kokoa ja sukupuolijakaumaa. Seuraava osio keskittyi avoimuuteen. Esimerkiksi tiedusteltiin tiesikö hän työpaikallaan olevan muita sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, sekä sitä, kuinka moni työpaikalla tietää vastaajan kuulumisesta sukupuolivähemmistöön, ja kuinka vastaaja itse kokee suuntautumisensa salaamisen tai siitä kertomisen. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä työilmapiiristä muun muassa väittämin siitä, saako vastaaja työssään tarpeeksi tukea ja arvostusta ja siitä, joutuuko tämä usein työssään riitoihin tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Myös työyhteisön suhtautumista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kysyttiin sekä sitä, esiintyykö työpaikalla näihin piirteisiin liittyvää kiusaamista ja onko vastaaja itse sellaista kokenut. Työssä viihtymistä taas kartoitettiin väittämin siitä millaisten työnsä ominaisuuksien vastaaja kokee lisäävän tai heikentävän työssä viihtymistä. Tiedusteltiin myös tilanteita, joissa vastaaja koki sukupuoleen liittyvän toiminnan rajoitetun työpaikalla. Kysely kartoitti myös työelämässä ilmennyttä ja vastaajan kokemaa syrjintää. Vastaajalta tiedusteltiin myös, kuuluiko tämä ammattiliittoon ja oliko hän ollut tai voisiko olla yhteydessä liittoon tai muihin tahoihin, kuten esimieheensä tai SETA:an, seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää kokiessaan. Vertailun mahdollistamiseksi osa kysymyksistä on lainattu suoraan Tilastokeskuksen työolotutkimuksista ja jokavuotisista työministeriön työolobarometreistä. Taustamuuttujina aineistossa oli muun muassa vastaajan syntymävuosi, biologinen ja psyykkinen sukupuoli, äidinkieli sekä kansalaisuus.
Gender Minorities at Work 2003 explored the work-related circumstances and experiences of gender minorities in Finland. People belonging to gender minorities were asked about their education, work history, workplace and its atmosphere, experiences of discrimination and openness about their belonging to a gender minority. The study was part of the EQUAL Initiative funded by the European Social Fund and Ministry of Employment, Finland whose aim was to chart and improve the labour market position of lesbians, gays, bisexuals and trans people. The respondents were first asked background information such as what their biological sex at birth had been, what their psychological gender was, which definition they preferred to use of themselves, whether they expressed their gender through appearance and clothing, to whom they had told about their belonging to a gender minority and how these people had reacted, and which definition they used of their sexual orientation. The respondents were asked questions relating to their education and work history such as educational and career choices based on negative or positive attitudes toward gender minorities in a certain field, total number of years in employment, job changes in the previous five years and whether job change had been affected by negative attitudes toward gender minorities in the workplace. Relating to the current or latest job the respondents were asked, for example, how long they had had the job, whether they were working part time or full time, whether their contract was permanent or temporary, how many employees there were at the workplace and how many of them women, whether there was social pressure at the workplace for them to express their expected gender or hide their true gender, whether their immediate supervisor was a man or woman and how often they saw their co-workers during their leisure time. Openness about belonging to a gender minority was charted with questions on whether there were other people belonging to gender minorities at the workplace and whether it mattered to the respondents, how many co-workers and clients, students etc. knew of the respondents' gender identity, how people at the workplace had found out about it. Those who hid their gender identity at the workplace were asked how distressing they felt the hiding and fear of revealing themselves was. Atmosphere at work was investigated with several questions relating to support received at work, expectations of others, conflicts or violence at the workplace and bullying and harassment. Different kinds of work-related threats perceived by the respondents were examined as well as factors influencing their coping at work (e.g. strict/flexible gender roles, general atmosphere). The final section of the questionnaire focused on discrimination at work. The questions included topics such as discrimination of different groups at the workplace, the respondents' personal experiences of discrimination in different situations and readiness to contact different authorities in case of discrimination. To enable comparisons, some of the questions are the same as in the Quality of work life surveys of Statistics Finland and the annual Finnish Working Life Barometers of the Ministry of Employment and the Economy, Finland. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, mother tongue, nationality, relationship status, province of residence and type of municipality of residence.
URI: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57090
Other Identifiers: urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2797
FSD2797
http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2797
Appears in Collections:Cessda

Files in This Item:
There are no files associated with this item.


Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.