Please use this identifier to cite or link to this item: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57128
Full metadata record
DC FieldValueLanguage
dc.creatorTilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelutfi
dc.creatorTyö- ja elinkeinoministeriöfi
dc.creatorStatistics Finland. Interview and Survey Servicesen
dc.creatorMinistry of Employment and the Economyen
dc.date2012-08-21fi
dc.date2012-09-21en
dc.identifierFSD2756-
dc.identifierurn:nbn:fi:fsd:T-FSD2756-
dc.identifierhttp://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2756-
dc.identifier.urihttps://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57128*
dc.descriptionTutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua kunta-alan palkansaajien näkökulmasta vuonna 2011. Kunta-alan työolobarometri perustuu työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain kaikilta toimialoilta keräämään valtakunnalliseen työolobarometriaineistoon. Kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on vuosittain syys-lokakuussa haastateltu puhelimitse n. 600-700 kunta-alalla työskentelevää henkilöä. Aluksi tiedusteltiin kuinka kauan vastaaja oli ollut nykyisellä työpaikallaan sekä kerättiin tietoja työpaikan henkilöstömäärästä ja siinä tapahtuneista muutoksista viimeisen vuoden aikana. Samalla selvitettiin, millaisiin työsuhteisiin uusia työntekijöitä oli otettu, käytettiinkö vuokratyöntekijöitä, esiintyikö työpaikalla ristiriitoja eri henkilöstöryhmien, alaisten tai esimiesten välillä. Työilmapiirin ja työturvallisuuden kartoitusta jatkettiin tiedustelemalla henkisen ja fyysisen väkivallan yleisyyttä erilaisin kysymyksin. Seuraavaksi tiedusteltiin kykenikö vastaaja vaikuttamaan työpaikallaan työtehtäviin, työtahtiin ja työnjakoon. Tämän jälkeen selvitettiin, oliko vastaaja tehnyt elo-syyskussa säännöllisen työajan ylittävää työtä, josta oli saanut korvauksen kokonaan tai osittain rahana tai vapaana ja oliko tehnyt sellaista ylityötä, josta ei ollut saanut lainkaan korvausta. Työajan joustoa selvitettiin tiedustelemalla, oliko vastaajan työpaikalla käytössä liukuva työaika. Samoin tiedusteltiin, oliko työpaikalla valittu työntekijöiden edustaja, kuten luottamusmies. Työpaikalla tapahtuneita muutoksia viimeksi kuluneen 12 kuukauden ajalta selvitettiin työtahdin, työturvallisuuden, esimiehiltä ja työtovereilta saadun kannustuksen ja tuen osalta. Edelleen tiedusteltiin olivatko mahdollisuudet käyttää ammattitaitoa ja kykyjä työssä muuttuneet. Palkkaan liittyen tiedusteltiin, kuinka palkka-asioista sovittiin, vaikuttiko palkkaan se, kuinka monta vuotta vastaaja oli ollut työssä, käytiinkö järjestelmällisiä kehityskeskusteluja, vaikuttiko henkilökohtainen suoriutuminen palkkaan, oliko käytössä ryhmään tai tulosyksikköön perustuvia tulospalkkioita, kuuluiko vastaaja mm. osakepalkkio- tai optiojärjestelmään. Lisäksi kysyttiin kokiko vastaaja palkkauksen oikeudenmukaiseksi, kannustavaksi, kilpailukykyiseksi ja palkitsevaksi. Seuraavaksi vastaajat arvioivat työpaikkaansa muun muassa sen suhteen, olivatko työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet ja luottamukselliset, oliko työpaikka sellainen, jossa oppi koko ajan uusia asioita, suhtautuivatko esimiehet rakentavasti työntekijöiden muutosehdotuksiin ja kannustettiinko työntekijöitä kokeilemaan uusia asioita. Seuraavaksi selvitettiin, oliko vastaaja ollut viimeisen vuoden aikana koulutuksessa, oli hän kehittänyt ammattitaitoaan osallistumalla sivutoimisesti koulutukseen, josta ei ollut saanut palkkaa, ja kannustettiinko työpaikalla kouluttautumaan tarjoamalla esimerkiksi uusia työtehtäviä tai parempaa palkkausta. Seuraavaksi esitettiin joukko väittämiä, jotka liittyivät esimerkiksi työpaikan organisointiin, työtehtävien määrään, tietojen avoimeen välittämiseen, työn fyysisyyteen ja työn raskauteen. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvinä he pitivät mahdollisuuksiaan löytää työtä, mikäli jäisivät työttömiksi, he myös arvioivat yleistä työllisyystilannetta vuoden kuluttua. Työelämässä tapahtuneita muutoksia arvioitiin mm. työnteon mielekkyyden, tasa-arvon ja esimiesten johtamistavan osalta. Vastaajat arvioivat oman työpaikkansa kokonaisuudessaan asteikolla nollasta kymmeneen. Seuraavaksi käsiteltiin työpaikan turvallisuuteen ja työympäristöön liittyviä kysymyksiä. Vastaajat arvioivat omaa työkykyään sekä kertoivat mahdollisista vammoistaan ja sairauspoissaoloistaan. Vastaajan vireyttä, toimeliaisuutta, toiveikkuutta selvitettiin muutamalla kysymyksellä. Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä, jotka liittyivät kotona työskentelyyn ja muualla kuin kotona tai työpaikalla työskentelyn. Vastaajilta tiedusteltiin, oliko hänen työpaikallaan muihin kansalaisuuksiin kuuluvia muualta Suomeen muuttaneita työntekijöitä, esiintyikö työpaikalla ikään, sukupuoleen, työsuhteen määrä- tai osa-aikaisuuteen tai syntyperään perustuvaa syrjintää. Lopuksi tiedusteltiin oliko vastaaja kunnan vai kuntayhtymän työntekijä, ja millä kunta-alan sektorista hän työskenteli. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2011) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.fi
dc.descriptionThe annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finnish municipalities. Main themes were psychosocial working environment, job characteristics, pay and working time arrangements, satisfaction with the job, employment security, training and development, capacity to work, telework, and bullying and discrimination at work. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, and what kind of changes there had been in staff numbers and type of contracts during the past 12 months. Further questions charted whether people had been transferred from other units and whether the employer had used temporary agency employees. Questions also covered team work, whether there had been conflicts at the workplace and between what groups. Incidents of bullying, harassment and violence were charted. Next set of questions investigated the respondent's autonomy and influence at work and other job characteristics, overtime and its compensation, flexible working time arrangements, local bargaining on working time, and R's membership in a trade union or professional association. Changes over the past year in workload and pace of work, safety at work etc were explored as well as pay and bonus systems, pay bargaining and satisfaction with pay. Psychosocial working environment was charted with a number of questions, for instance, whether there was support for trying new things and so on. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace and whether there had been other development initiatives. The respondents' participation in job-related training and development was investigated. One theme pertained to job satisfaction. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to staff sufficiency, organisation of work, access to information, physical or mental stress etc. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks would be changed over the next year. Views were probed on the employer's economic situation, employment situation in Finland and possible changes in working life. A number of questions investigated how the employees' capacity to work and occupational health and safety had been taken into account at the workplace, the respondents' sickness absences, illnesses and disabilities, and estimate of own mental and physical capacity to work. The respondents were asked about working from home (telework), doing work somewhere else outside of workplace and being in contact with clients or workplace outside of normal working hours. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender and type of contract was explored as well as whether the respondents had colleagues of other nationality or ethnic origin. Background variables included the respondent's year of birth, age, gender, region, type of municipality, education level, economic activity, status in employment, industry of employment, employer type, weekly working hours, and additional jobs. Information on age, gender, region, type of municipality and education level were obtained from registers. The other background variables were obtained from the Labour Force Survey 2011 telephone interviews which were often conducted together with the Finnish Working Life Barometer interview.en
dc.languageen-
dc.languagefi-
dc.publisherYhteiskuntatieteellinen tietoarkistofi
dc.publisherFinnish Social Science Data Archiveen
dc.rightsTietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.fi
dc.rightsIn accordance with the agreement between FSD and the depositor.en
dc.subjecthenkilöstöfi
dc.subjectpalkansaajatfi
dc.subjectpalkkausfi
dc.subjecttasa-arvofi
dc.subjecttulevaisuudenodotuksetfi
dc.subjecttyöaikafi
dc.subjecttyöelämäfi
dc.subjecttyöhyvinvointifi
dc.subjecttyöilmapiirifi
dc.subjecttyökykyfi
dc.subjecttyöolotfi
dc.subjecttyöpaikkaväkivaltafi
dc.subjecttyösuhdefi
dc.subjectyhteistoimintamenettelyfi
dc.subjectpaikallinen sopiminenfi
dc.subjecttyöehtosopimuksetfi
dc.subjectkunta-alafi
dc.subjectautonomy at worken
dc.subjectdiscriminationen
dc.subjectemployeesen
dc.subjectemployment contractsen
dc.subjectjob satisfactionen
dc.subjectjob characteristicsen
dc.subjectjob securityen
dc.subjectlocal government officersen
dc.subjectoccupational safetyen
dc.subjectoccupational trainingen
dc.subjectpersonnel managementen
dc.subjectpersonnel policyen
dc.subjectwagesen
dc.subjectworking conditionsen
dc.subjectarrangement of working timeen
dc.subjectworkloadsen
dc.subjecteconomic recessionen
dc.subjectlocal bargainingen
dc.titleKunta-alan työolobarometri 2011fi
dc.titleFinnish Working Life Barometer: Local Government Employees 2011en
dc.typeDataseten
dc.coverageSuomifi
dc.coverageFinlanden
Appears in Collections:Cessda

Files in This Item:
There are no files associated with this item.


Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.