DSpace JSPUI

1. By-Covid
2. All content
3. Cessda

Title:	Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus 2009 Well-being of Finnish Multiple Birth Families 2009
Keywords:	monikkoperheet kaksoset kolmoset lapsiperheet perhe-elämä perhepolitiikka toimeentulo parisuhde vanhemmuus taloudenhoito arki työ sosiaalinen tuki tukipalvelut hyvinvointi child day care children everyday life family life household budgets housework multiple births occupational life parental role partnerships (personal) social networks social support
Publisher:	Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Finnish Social Science Data Archive
Description:	Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten monikkoperheiden hyvinvointia ja taloudellista selviytymistä. Monikkoperheet ovat lapsiperheitä, joissa on yhdet tai useammat monikkolapset (kaksoset, kolmoset...). Kysymykset jakautuivat seuraaviin aihepiireihin: perherakenne ja sen muutokset, työ ja perhe, toimeentulo, parisuhde, vanhemmuus ja perheen arki, arjessa jaksaminen sekä tukiverkostot ja perhepalvelut. Perherakenteeseen ja sen muutoksiin liittyen kysyttiin, keitä perheessä asuu, milloin vastaaja on muuttanut yhteen puolisonsa kanssa, onko vastaaja perheen monikkolasten biologinen vanhempi ja ovatko biologiset vanhemmat eronneet. Lisäksi vastaajia pyydettiin listaamaan kaikkien perheessä asuvien lasten perustiedot (sukupuoli, syntymäaika, onko kyseessä monikkolapsi/identtinen monikkolapsi, syntymäpaino) ja pohtimaan erilaisten väitteiden sopivuutta kunkin lapsen kohdalla. Väitteet liittyivät muun muassa lapsen nukkumiseen, liikkumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Seuraavaksi kysyttiin, monennellako raskausviikolla monikkolapset ovat syntyneet ja onko perhe kohdannut joitakin elämänmuutoksia, kuten lapsen muuton pois kotoa tai perheenjäsenen vakavan sairastumisen. Työ ja perhe -kohdassa tiedusteltiin vastaajan työsuhteen laatua, työaikamuotoa, henkilöstöryhmää sekä monikkolasten syntymään liittyneen poissaolon pituutta. Lisäksi kahdessa kysymyksessä esitettiin väitteitä vastaajan työhyvinvointiin sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyen. Lopuksi selvitettiin minkälaiset yhteiskunta- ja perhepoliittiset asiat helpottaisivat tai olisivat helpottaneet työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Toimeentuloaiheisissa kysymyksissä kartoitettiin perheiden erilaisia tuloja ja luottoja; kysyttiin esimerkiksi omien sekä puolison palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen sekä eläkkeiden suuruuksia. Vastaavasti kysyttiin esimerkiksi asuntolainojen ja kulutusluottojen suuruuksia. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten helppoa tai hankalaa menojen kattaminen tuloilla on, minkälaisiin asioihin perheellä on/olisi varaa ja kuinka paljon perheelle jää ylimääräistä rahaa välttämättömien menojen jälkeen kuukausittain. Tässä aihepiirissä kysyttiin myös minkälaisia lisäkuluja monikkoudesta aiheutuu ja onko taloudellinen tilanne pakottanut perheen jonkinlaisiin ratkaisuihin. Parisuhde-aihepiirissä pyydettiin arvioimaan monikkolasten vaikutusta parisuhteeseen ja kertomaan minkälaiset asiat kuormittavat tai vahvistavat omaa parisuhdetta. Lisäksi selvitettiin syitä parisuhteen erimielisyyksille ja esitettiin parisuhdetta kuvaavia kysymyksiä. Lopuksi kysyttiin vastaajan kokonaistyytyväisyyttä parisuhteeseensa. Vanhemmuuteen ja perheen arkeen liittyen vastaajille esitettiin väittämiä vanhemmuuden kokemuksista sekä vastaajan ja puolison yhteistoiminnasta vanhemmuudessa. Avokysymyksin selvitettiin, mitkä ovat monikkovanhemmuuden parhaita ja haastavimpia asioita sekä miten monikkoperheen arjen nähtäisiin eroavan yksittäin syntyneitä lapsia sisältävästä lapsiperheestä. Lisäksi kysyttiin kotitöiden työnjaosta. Arjessa jaksaminen -osiossa vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he kokevat tuntemuksia, kuten surullisuus, onnellisuus tai aggressiivisuus. Lisäksi arvioitiin stressin määrää, yhteyksiä ja vaikutuksia eri elämänalueisiin. Tässä osiossa kysyttiin myös, mikä monikkolasten ikävaihe on ollut tähän mennessä antoisin ja mikä haastavin. Avokysymyksessä pyydettiin arvioimaan perheen voimavaroja. Tukiverkostot ja perhepalvelut -osio selvitti, minkälaisia verkostoja vastaajilla on käytettävissään esimerkiksi henkilökohtaisista asioista ja ongelmista keskusteluun tai käytännön avun saamiseen. Lisäksi haluttiin tietää, millaisissa asioissa äitiys- ja lastenneuvolasta on haettu apua sekä millaista tukea on tarvittu eniten monikkolasten kussakin ikävaiheessa. Osioon kuuluivat myös kysymykset monikkolasten hoitopaikka- ja koulujärjestelyistä. Lopuksi pyydettiin arviota sosiaalisen verkoston ja yhteiskunnan tuesta kokonaisuutena sekä annettiin mahdollisuus vapaille kommenteille. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, pääasiallinen toiminta, asuinpaikka, asumismuoto sekä tyytyväisyys asunnon kokoon, varusteisiin ja kustannuksiin. The survey studied the well-being and financial situation of multiple birth families in Finland. Multiple birth families have one or two pairs of twins, triplets (or quadruplets etc). First, satisfaction with dwelling size, dwelling amenities and housing costs was surveyed. Further questions covered family composition (who lives in the family; ages, birth weight, gender etc of children) and the biological parents of the multiples. The respondents were asked to state for each child whether a number of statements presented were compatible with the child. The statements pertained to sleep, loneliness, satisfaction with life, communication with parents, diet, taking exercise, and obedience. Some questions focused on delivery time (time of birth in pregnancy weeks) for multiples and whether the family had encountered changes such as serious illness and death. Next theme explored work-life balance of the adults in the family. Questions covered type of job contract, working time, occupational status, and time spent away from work on parental benefits. A set of statements studied balancing work and family. The respondents were also asked whether they had been forced to do sacrifices for the sake of their family (give up education opportunities, a job etc.) or for the sake of the job (not stay home to take care of sick child, not attend a family event etc). Opinions on what family policy measures would have helped them to balance work and life were surveyed. Measures mentioned included reduced working hours, longer parental leave, flexible child day care, higher benefit levels, flexible working arrangements etc. Financial situation was charted with questions about household income, household debts, and additional costs caused by the multiples. The respondents were also asked whether the family could afford own room or a mobile phone for each child, weekly pocket-money, fee-based hobbies, visits to private doctor, a computer for children, and whether family finances had forced them to give up travel, cut down on children's hobbies, save on food etc. One question explored how much money a month the family had after paying essential living expenses. One theme pertained to couple relationship. The respondents were asked whether having multiples had had an impact on their couple relationship, what factors had put strain on or had strengthened the relationship, how often they and their partner disagreed on some matters (e.g. sex, religion, important decisions, parenthood, money, housework). Various other questions charted the state of the relationship. How well the respondents managed their everyday life was studied by asking the respondents how often they felt pain, sad, happy, anxious, balanced, and so on, and whether they had lately felt stressed and why. They were also asked what aspect of their life (work, spending time with children, couple relationship, housework, leisure time) they neglected when stressed. Views were probed on what had been the most challenging and rewarding times for the family (in relation to the age of the multiples) and why. The survey also covered the respondents' social networks for receiving practical help or advice. The first set of questions focused on people close to respondents and the second on support from public services. Reasons for seeking help from maternity clinics or child help clinics were also investigated, likewise what kind of help had been needed at what age of the multiples. Further questions charted participation in the activities of multiple birth associations, choices for and satisfaction with child day care and school arrangements. Background variables included the respondent's gender, age, marital status, occupational status and economic activity, type of neighbourhood, and housing tenure.
URI:	https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57300
Other Identifiers:	FSD2548 urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2548 http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2548
Appears in Collections:	Cessda

Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.