DSpace JSPUI

1. By-Covid
2. All content
3. Cessda

Title:	KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 1997: palvelulaitosten johtajat Finnish Local Government 2004: Social Services for Elderly and Disabled 1997: Managers of Service Institutions
Keywords:	palvelutuotanto kunnat ohjaus (neuvonta ja opastus) kehittäminen vanhukset vammaiset palvelutalot kilpailuttaminen johtaminen tulosjohtaminen sosiaalipalvelut hoivapalvelut laitospalvelut care of the disabled care of the elderly decision making development health services management local government local government services social services
Publisher:	Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Finnish Social Science Data Archive
Description:	Tämä aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus- ja vammaispalvelujen ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaispalvelulaitosten johtajille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 2000 ja 2002. Kyselyn aluksi kartoitettiin palveluyksikön perustietoja, kuten asiakkaiden ja suoritteiden määrät vuonna 1995, muista kunnista tulevien asiakkaiden määrä, jonottavien asiakkaiden määrä, käyttö- ja henkilöstömenot sekä käyttötalouden tulot. Henkilökunnan koostumus pyydettiin erittelemään kokoaikaisiin, osa-aikaisiin, ei vakinaisiin ja työllisyysvaroin palkattuihin eri kategorioissa, joista esimerkkinä hallinto- ja toimistohenkilökunta, perus- ja lähihoitajat, osastoapulaiset, sairaanhoitajat, vammaisten avustajat sekä keittiöhenkilökunta. Seuraavaksi kysyttiin, mikä on palvelulaitoksen nykyinen omistuspohja, onko omistus-/hallintamuodossa tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen sekä miten palvelulaitos on sijoittunut kunnan alueella (esim. kuntakeskus, taajama, haja-asutusalue). Laitoksen tiloihin liittyen tiedusteltiin muun muassa tilojen hallinnoinnista, vuokra-asioista ja käytöstä. Lisäksi vastaajat erittelivät, mitä tiloja laitoksella on käytössään ja miten tyytyväisiä he näihin ovat. Perustietoihin liittyen kysyttiin vielä, mikä on palvelulaitoksen pääasiallinen käyttökieli, kuinka suuren asiakasmäärän hoitamiseen palvelulaitoksen tilat, henkilökunta ja muut resurssit on mitoitettu, onko tilojen suunnittelussa ja henkilökunnan valinnassa tai koulutuksessa otettu huomioon erilaisia erityishuomiota vaativia asiakasryhmiä, minkälaiset aukioloajat palvelulaitoksella on sekä minkälaisia maksuja laitoksessa peritään erilaisista tukipalveluista. Palvelutuotantoa käsittelevässä osuudessa kysyttiin, mitkä tahot toimivat erilaisten palvelujen, kuten ruokailun, kuljetusten, kalusto- ja materiaalihankinnan sekä siivouksen nykyisinä tuottajina ja onko tuottajia kilpailutettu ennen valintaa. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat tyytyväisiä palvelujen toimivuuteen, mikä taho tekee palvelulaitoksen osalta päätöksen siirtymisestä ostopalvelujen käyttöön oheispalveluissa, mikä taho valitsee oheispalvelujen tuottajan sekä tuottaako laitos palveluita muille palveluyksiköille, kunnille tai yhteisöille. Palvelulaitoksen ohjausta ja johtamista koskevat kysymykset käsittelivät kuntien vanhusten-/vammaishuollosta vastaavan luottamushenkilöelimen jäsenrakenteen ominaisuuksia, palvelulaitoksen toimintaan vaikuttavia tahoja, asiakaskyselyitä ja -haastatteluita sekä tulosmittausta. Tulosmittaukseen liittyen kysyttiin, onko palvelulaitoksessa käytössä mittareita, joilla voidaan arvioida toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta, laatua tai vaikuttavuutta, millaisia mittareita on käytössä sekä miten tarpeellisena vastaajat näkevät tuloksellisuuden mittaamisen tuottaman tiedon käyttömahdollisuudet muun muassa toiminnan suunnittelussa, palkkauksessa, resurssien uudelleenkohdistamisessa tai toiminnan valvonnassa. Kehittämispolitiikkaosiossa kysyttiin, onko palveluissa tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen esimerkiksi asiakkaiden, erilaisten palvelumuotojen sekä virkojen ja toimien määrässä, palvelumaksujen suuruudessa tai henkilökunnan ammattipätevyydessä. Samaten kysyttiin, onko palveluissa toteutettu muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kuten tulosyksiköiden muodostaminen, laatujohtamisen käyttöönotto tai ryhtyminen ostamaan palveluita yksityisiltä tuottajilta. Vastaajat arvioivat myös esimerkiksi palvelulaitoksen tulevaisuudennäkymiä, henkilöstömääriä, henkilöstön ammattitaitoisuutta, hoidon apuvälineiden riittävyyttä ja palveluiden sijaintia sekä saavutettavuutta asteikolla erittäin huono - erittäin hyvä. Lopuksi vastaajat arvioivat erilaisten toiminnan kehittämiseen liittyvien resurssointi- ja kehittämiskohteiden tärkeyttä nyt ja lähivuosina. Taustatietoina tutkimuksessa olivat tutkimuskunta, laitostyyppi, vastaajan sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, virka/toimi, työkokemus, koulutus ja tutkinnot sekä luottamustehtävät. This survey is part of the social and health services research in the Finnish Local Government 2004 research programme. The main themes were the administration, service provision and development policies of municipal services for the elderly and the disabled. The respondents were managers of service institutions for the elderly and the disabled in research municipalities. Social services for the elderly and the disabled were also studied in 2000 and 2002. First, the respondents were asked some basic information about service provision in their unit/institution. Questions covered the number of clients and service performances in 1995, number of clients from other municipalities, queues for treatment, total costs of the service institution in 1995, number of staff in different tasks and the ownership base of the institution. Satisfaction with the service facilities was queried as well as how many clients the facilities could accommodate, how many clients the personnel was able to handle, and whether special needs clients had been taken into account in training personnel and in planning and maintaining the facilities. The service provision for the elderly and the disabled was investigated with questions focusing on who were responsible for providing different services in the institution, whether services had been put out to tender, whether the respondents were satisfied with the functionality of the services, which bodies made the decisions concerning the use of purchased services and the provider of those services, and whether the service institution sold home services and services for the elderly and disabled to other service units or municipalities. In relation to management and decision-making in the institution, the respondents were asked to estimate how much different bodies and people (e.g. state authorities, municipal council, clients of the instution) had influence on the operation of the institution and whether any surveys or interviews had been conducted to assess/improve services. Use and importance of performance measures were charted. In the final section, the development policies regarding service provision were surveyed. The respondents were asked whether the services had changed after 1992 in terms of the number of clients, financial resources, provision of private services, cooperation between municipalities etc, how they would rate different aspects of the services (e.g. number of staff, location and accessiblity of the services), the importance of different areas in terms of resourcing, and on which areas the development of services should be focused in the following years. Background variables included, among others, municipality, the respondent's gender, mother tongue, year of birth, job experience, level of education and positions of responsibility.
URI:	https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57600
Other Identifiers:	urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2172 FSD2172 http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2172
Appears in Collections:	Cessda

Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.