1. By-Covid
  2. All content
  3. Cessda
Please use this identifier to cite or link to this item: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57612
Full metadata record
DC FieldValueLanguage
dc.creatorVaasan yliopisto. Julkisjohtamisen laitosfi
dc.creatorUniversity of Vaasa. Department of Public Managementen
dc.date2012-05-09fi
dc.date2012-05-21en
dc.identifierurn:nbn:fi:fsd:T-FSD2160-
dc.identifierFSD2160-
dc.identifierhttp://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2160-
dc.identifier.urihttps://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57612*
dc.descriptionKuntien koulutoimia on tutkittu vuoden 2002 lisäksi myös vuosina 1995 ja 1998. Vuosi 2002 on ensimmäinen, jolloin perusopetusta ja sen jälkeistä opetusta tarjoaville oppilaitoksille on lähetetty erilaiset kyselylomakkeet. Tämän ammatillisia oppilaitoksia, lukioita ja aikuiskoulutusta käsittelevän tutkimuksen aihepiirejä olivat koulutuspalvelujen sisältö, ohjaus ja johtaminen sekä kehittämispolitiikka. Koulutuspalvelujen sisältöön liittyen kysyttiin oppilaitosten erikoistumissuuntauksista esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan tai matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen, vieraiden kielten opetuksesta, oppilaille järjestettävästä kerho- ja harrastustoiminnasta, käyttäjämaksuista sekä kyselyhetkellä menossa olleista opetukseen liittyvistä kokeiluista tai uudistuksista. Lisäksi tiedusteltiin ostopalvelujen käytöstä, oppilaitoksen tukipalveluiden ja -toimintojen, kuten opiskelijaruokailun, majoituksen, kirjaston, kiinteistönhuollon ja vartioinnin järjestämisestä sekä vastaajan tyytyväisyydestä tukipalveluiden toimivuuteen. Tämän jälkeen selvitettiin, mitä muutoksia oppilaitoksessa on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen muun muassa opetustuntien ja -ryhmien määrässä, opetusryhmien koossa, sijaisten käytön määrässä ja opiskelijamaksuissa. Vastaajat arvioivat myös oppilaitosten toimintaan liittyvien tekijöiden, kuten opetustilojen riittävyyden, opetuksen ajanmukaisuuden, oppilaitoksen toiminta- ja johtamiskulttuurin sekä oppilaitoksen tulevaisuudennäkymien nykytilaa asteikolla erittäin hyvä - erittäin huono. Koulutuspalvelujen ohjaukseen ja johtamiseen liittyen kysyttiin oppilaitoksen keskeisiä asioita käsittelevän luottamushenkilöelimen merkityksestä ja roolista esimerkiksi opetuksen suunnittelussa, toiminnan kehittämisessä, resurssien hankinnassa ja oppilaitoksen henkilöstöpolitiikassa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, minkä tahon päätösvaltaan muun muassa henkilökunnan ja opiskelijoiden valinta, työnjako, laite- ja kalustohankinnoista päättäminen, taloudellisten motivointi- ja palkitsemiskeinojen käyttö ja päätökset ostopalveluiden käyttämisestä kuuluvat. Lisäksi kysyttiin erilaisten tahojen, kuten kunnanvaltuuston, koulutustoimesta vastaavan lautakunnan, opettajien, opiskelijoiden, opiskelijoiden huoltajien ja Euroopan Unionin vaikutuksesta oppilaitoksen toimintaan. Vastaajien omaan johtamistyöhön liittyen kysyttiin, miten tärkeitä asioita esimerkiksi taloudellinen suunnittelu ja seuranta, lisäresurssien hankkiminen oppilaitokselle, omat opetustehtävät, opetuksen ja tutkimuksen kehitystehtävät sekä oppilaitoksen toiminnasta tiedottaminen ja markkinointi ovat. Oppilaitoksen kehittämispolitiikkaa kartoitettiin aluksi kysymyksillä oppilaitoksen lähivuosien kehityskohteiden tärkeydestä. Kehityskohteina lueteltiin muun muassa oppiaine- ja kurssitarjonnan lisääminen, uusien opetusmenetelmien kehittäminen ja kokeilu, opiskelijoiden henkilökohtaisen opintojen ohjauksen lisääminen, tilojen parantaminen ja uudenaikaistaminen, työilmapiirin parantaminen, henkilöstöresurssien lisääminen ja verkko-opetuksen kehittäminen. Lisäksi vastaajille esitettiin koulutuspalveluja ja oppilaitosta koskevia väittämiä. Taustatietoina tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan syntymävuosi, virkanimike, työkokemus opetustoimen työtehtävissä ja koulutustaso. Vastaajan edustaman organisaation taustatietoja olivat muun muassa oppilaitoksen nimi, tyyppi, opetuskieli, kunta sekä opiskelijoiden ja henkilöstön määrä.fi
dc.descriptionSimilar surveys were also carried out in 1995 and 1998. Contrary to the two previous surveys, in 2002 primary schools and lower secondary schools were sent a questionnaire that was different from the one sent to the other schools. This survey deals mainly with the following topics: the content of vocational, upper secondary and adult education services, and the municipal administration and development policies of educational institutions. The content of educational services was studied with questions about specialised teaching in the school (for upper secondary schools), languages taught, extra-curricular activities, possible fees for the services, whether any of the teaching was outsourced and whether any reforms or experiments were being carried out in the school at the moment of the survey. The respondents were asked how various supplementary and support services (e.g. student lunch, accommodation, security) had been carried out in the school and how satisfied they were with these services. Opinions were charted on whether outsourcing should be increased or decreased. The respondents were asked about the changes after 1998 in different educational services and the school's resources (e.g. whether the use of supply teachers had increased) as well as different factors related to the school's functionality at the time of survey (size of study groups, sufficiency of rooms). Use of surveys in examining student opinions on educational services was charted. In relation to management and decision making in the educational institution, the respondents were asked which elected body was mainly in charge, its role and significance, and the role of other elected bodies. Some questions pertained to the effect that various bodies (e.g. the EU, local government, teachers) have on school activities. The importance of various roles and tasks when working as a principal were investigated. Views on the school's future development goals were also probed. Finally, a set of attitudinal statements examined the respondents' opinions on resources, recruiting, the status of educational services in the municipality, etc. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, job title, job experience in education, and level of education. Background variables for the organisation that the respondent represented were the name of the organisation, type, ownership base, language used in teaching, municipality, and number of students and staff.en
dc.languagefi-
dc.languageen-
dc.publisherYhteiskuntatieteellinen tietoarkistofi
dc.publisherFinnish Social Science Data Archiveen
dc.rightsTietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.fi
dc.rightsIn accordance with the agreement between FSD and the depositor.en
dc.subjectkoulutfi
dc.subjectoppilaitoksetfi
dc.subjectopetusfi
dc.subjectuudistuksetfi
dc.subjectpäätöksentekofi
dc.subjectohjaus (neuvonta ja opastus)fi
dc.subjectkoulunjohtajatfi
dc.subjectresurssitfi
dc.subjectrehtoritfi
dc.subjectkoulutoimifi
dc.subjectlukiofi
dc.subjectammatillinen koulutusfi
dc.subjectaikuiskoulutusfi
dc.subjecthallintofi
dc.subjectostopalvelutfi
dc.subjectadult education institutionsen
dc.subjectdecision makingen
dc.subjecteducational developmenten
dc.subjecteducational institutionsen
dc.subjecteducational resourcesen
dc.subjectgoverning boards (education)en
dc.subjectlocal education authoritiesen
dc.subjectsecondary schoolsen
dc.subjectteachingen
dc.subjectvocational education institutionsen
dc.titleKuntaSuomi 2004: koulutoimi 2002: ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja aikuiskoulutusfi
dc.titleFinnish Local Government 2004: Educational Institutions 2002: Vocational Schools, Upper Secondary Schools and Adult Educationen
dc.typeDataseten
dc.coverageSuomifi
dc.coverageFinlanden
Appears in Collections:Cessda

Files in This Item:
There are no files associated with this item.
Show simple item record


Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.