Please use this identifier to cite or link to this item:
https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57882Full metadata record
| DC Field | Value | Language |
|---|---|---|
| dc.creator | Ståhlberg, Krister | fi |
| dc.creator | Sandberg, Siv | fi |
| dc.creator | Pikkala, Sari | fi |
| dc.creator | Ståhlberg, Krister | en |
| dc.creator | Sandberg, Siv | en |
| dc.creator | Pikkala, Sari | en |
| dc.date | 2004-03-23 | fi |
| dc.date | 2004-06-08 | en |
| dc.identifier | FSD1185 | - |
| dc.identifier | urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1185 | - |
| dc.identifier | http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1185 | - |
| dc.identifier.uri | https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/57882 | * |
| dc.description | Tutkimuksessa selvitettiin kunnanjohtajilta heidän omaa työtään koskevia käsityksiä. Aineisto on kerätty osana kunnanjohtajille suunnattua eurooppalaista The Udite Leadership Study Project -tutkimusta. Hankkeessa tutkittiin johtajuutta paikallistasolla ja mukana oli 15 maata. Suomen lisäksi tutkimusaineistot kerättiin seuraavissa maissa: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Irlanti, Italia, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Tanska ja Yhdysvallat. Kunnanjohtajilta kysyttiin muun muassa työn rasittavuuden kokemuksista sekä työn eri osa-alueille sijoittuvien seikkojen merkityksestä päivittäisessä työssä. Kysyttyjä seikkoja olivat esimerkiksi ideoiden ja visioiden luominen, alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen ja poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Edelleen haluttiin tietää, mitkä lähteet ovat olleet arvokkaita vastaajille heidän kehittymisessään johtajina (esimerkiksi muiden kunnanjohtajien antamat vaikutteet, alan lehdet ja julkaisut, yhteydet Suomen Kuntaliittoon). Lisäksi vastaajien tuli arvioida erilaisten asioiden merkitystä organisatorisen muutosprosessin osina. Arvioitavia seikkoja olivat esimerkiksi työntekijöiden laaja osallistuminen, uudelleenorganisoinnin nopeus ja ammattiyhdistysten tuen varmistaminen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten kunnanjohtajan työn houkuttelevuus on kehittynyt verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan. Kunnanjohtajilta kysyttiin heidän näkemyksiään useista kuntansa kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä johtavien poliitikkojen toimintaa koskevista seikoista ja kunnanjohtajan ja poliitikkojen välisistä suhteista ja työnjaosta. Vastaajilta pyydettiin tietoja kunnanhallituksen puheenjohtajan yhtäjaksoisen puheenjohtajuuden kestosta, valtuustojäsenyydestä sekä mahdollisuudesta tulla uudelleen valituksi tehtäväänsä vaalien jälkeen. Heidän tuli myös arvioida kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa omassa puolueessaan ja ottaa kantaa kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa kuvaaviin väittämiin, jotka koskivat muun muassa hänen osallistumistaan hallintotehtävien hoitoon, suhteitaan kuntalaisiin ja politiikan teon tapaansa. Lisäksi tiedusteltiin, miten merkittävinä johtavien poliitikkojen yleensä tulisi pitää joitakin tehtäviään. Kysymyksessä lueteltiin esimerkiksi asukkaiden näkemysten seuraaminen, vakauden luominen hallintoon ja valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako. Edelleen kysyttiin, missä määrin erilaiset seikat ovat vaikuttaneet kielteisesti kunnanjohtajan työhön. Mahdollisiksi kielteisiksi asioiksi tarjottiin esimerkiksi joidenkin ryhmien välisiä ristiriitaisuuksia, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia sekä eri tahojen aiheuttamia paineita. Kunnanjohtajia pyydettiin myös arvioimaan kuntaorganisaation kehitystä sekä kunnan ja valtion suhteen kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Heiltä kysyttiin muun muassa, onko kunta yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan ja mitä merkitystä tällä on kunnan henkilöstön vähentämiselle. Heidän tuli arvioida, onko kunnan organisaatio muuttunut keskitetymmäksi vai hajautetummaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, mihin suuntaan tehtävien delegointi poliitikoilta viranhaltijoille on kehittynyt ja miten valtion ja kunnan välinen suhde on kehittynyt. Lisäksi kunnanjohtajia pyydettiin ottamaan kantaa kunnan toiminnan tehostamiskeinoja koskeviin väittämiin. Väittämien aiheina olivat esimerkiksi kuntaliitokset, yksityistäminen ja kilpailuttaminen. Vielä kysyttiin eri tahojen vaikutusta budjettiin ja kunnan taloudelliseen kehitykseen. Lueteltuja tahoja olivat muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtajat, tiedotusvälineet ja valtiovalta. Vastaajien piti myös arvioida, miten usein he kommunikoivat eräiden tahojen kanssa ja missä määrin suhde näihin tahoihin on tärkeä kunnanjohtajan työssä sekä miten ristiriitainen tai yhteistyöhakuinen suhde heillä on näihin tahoihin. Luetelluista henkilöistä mainittakoon kunnanhallituksen puheenjohtaja, poliittisen opposition johtajat, kuntalaiset ja toimittajat. Lopuksi esitettiin Suomen Kuntajohtajat ry:tä koskevia kysymyksiä sekä vastaajien joillekin henkilökohtaisille ominaisuuksille antamaa merkitystä. Taustamuuttujia ovat tilastollinen kuntaryhmä, maakunta, vastaajan syntymävuosi luokiteltuna, sukupuoli, koulutuksen pituus ja koulutustaso, puolue- ja ammattiyhdistysliikkeen jäsenyydet, äidin ja isän ammatit vastaajan ollessa 15-vuotias. Lisäksi kysyttiin nykyisessä virassa palveltuja vuosia. | fi |
| dc.description | The survey charted municipal managers' perceptions of their own jobs. The data were collected as part of the European UDITE Leadership Study aimed at local government Chief Executive Officers. The project includes fifteen countries: the Netherlands, Australia, Belgium, Spain, the United Kingdom, Ireland, Italy, Norway, Portugal, France, Sweden, Denmark and the United States. The respondents were asked about experiences of stress in the job and the importance of different aspects in daily work. These aspects included creating ideas and visions, guiding employees in daily duties and providing the chairman of municipal executive board with political advice. It was also canvassed which sources have contributed to their development as managers, for example, other municipal managers, magazines and publications in their field or interaction with the Association of Finnish Local Authorities. The respondents also assessed the importance of different factors in the organisational change process. These factors were, for example, wide participation of employees, the speed of reorganisation and securing the support of trade unions. The respondents evaluated how the attractiveness of municipal manager's job has changed during past ten years. Opinions on the activities of the chairman of municipal executive board and leading local politicians as well as the interrelationship between the chairman and politicians and division of duties between them were probed. The respondents were asked about the time that the chairman had held the chair continuously, his/her membership in municipal council and chance of being re-elected. They also rated the status of the chairman within his/her own political party and answered to different attitudinal statements about the chairman's activities. These statements included his/her participation in managing administrative duties, relations with residents and ways of policy making. They evaluated how the important leading politicians should consider some of their tasks, for example, by following citizen views, consolidating administration and obtaining and distributing State grants. Perceptions of negative factors (conflicts between certain groups, economic and social problems and pressure from different quarters) that had affected municipal manager's job were charted. The municipal managers assessed the development of municipal organisation and of the relationship between local authorities and the State during the past ten years. They were asked whether their municipality had privatised or contracted out its operations and how important that had been in terms of reducing the number of municipal employees. They evaluated whether municipal organisation had become more centralised or decentralised during the past ten years, how the delegation of tasks from local politicians to officials had developed and how the relationship between the State and local authorities had altered. The municipal managers also answered to attitudinal statements which focused on the strategies of making municipal operations more efficient. These strategies included municipal mergers, privatisation and competitive tendering. In addition, the respondents were asked about how different actors (e.g. chairman of municipal executive board, municipal managers, the media and the State authorities) influenced the budget and economic development of the municipality. They also assessed how often they communicated with certain actors (e.g. chairman of municipal executive board, leaders of political opposition, residents and the media), and how important, conflicting and co-operative the relations with them were. Finally, the respondents were presented with questions on the Association of Finnish Local and Regional Authorities and the importance of certain personal qualities. Background variables included degree of urbanisation of the municipality, region, the respondent's year of birth (categorised), gender, length and level of education, membership in a party or a trade union, and occupations of parents when the respondent was 15 years old. The respondents were also asked how many years they had held their position. | en |
| dc.language | en | - |
| dc.language | fi | - |
| dc.publisher | Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto | fi |
| dc.publisher | Finnish Social Science Data Archive | en |
| dc.rights | Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. | fi |
| dc.rights | In accordance with the agreement between FSD and the depositor. | en |
| dc.subject | kunnat | fi |
| dc.subject | kunnanjohtajat | fi |
| dc.subject | kunnallistalous | fi |
| dc.subject | kunnallishallinto | fi |
| dc.subject | hajautus | fi |
| dc.subject | keskittäminen | fi |
| dc.subject | delegointi | fi |
| dc.subject | kunnallispoliitikot | fi |
| dc.subject | kuntaliitokset | fi |
| dc.subject | yksityistäminen | fi |
| dc.subject | kilpailuttaminen | fi |
| dc.subject | ristiriidat | fi |
| dc.subject | vaikuttaminen | fi |
| dc.subject | virkamiehet | fi |
| dc.subject | poliitikot | fi |
| dc.subject | priorisointi | fi |
| dc.subject | puolueet | fi |
| dc.subject | johtaminen | fi |
| dc.subject | johtajuus | fi |
| dc.subject | decentralization | en |
| dc.subject | intergroup conflict | en |
| dc.subject | leadership | en |
| dc.subject | local government | en |
| dc.subject | local government officers | en |
| dc.subject | management | en |
| dc.subject | political parties | en |
| dc.subject | privatization | en |
| dc.subject | public administration | en |
| dc.subject | public officials | en |
| dc.subject | social influence | en |
| dc.subject | subcontracting | en |
| dc.subject | municipal mergers | en |
| dc.subject | competitive tendering | en |
| dc.subject | priorization | en |
| dc.title | Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 | fi |
| dc.title | Finnish Municipal Manager Survey 1996 | en |
| dc.type | Dataset | en |
| dc.coverage | Suomi | fi |
| dc.coverage | Finland | en |
| Appears in Collections: | Cessda | |
Files in This Item:
There are no files associated with this item.
Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.