DSpace JSPUI

1. By-Covid
2. All content
3. Cessda

Title:	Child Welfare in the Best Interest of the Child: Interviews 2021-2022 Lastensuojelu lapsen etuna: haastattelut 2021-2022
Keywords:	lastensuojelu sosiaalipalvelut sosiaalityö sosiaalityöntekijät arviointi hyvinvointi nuoret perheet perhetyö moniammatillisuus tukeminen palvelujärjestelmät kokemusasiantuntijat lapsen etu lapset (ikäryhmät) child protection children social work social services social workers evaluation families adolescents
Publisher:	Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Finnish Social Science Data Archive
Description:	Aineisto koostuu lapsiperhepalveluihin ja lastensuojeluun liittyvistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Haastatteluissa käsitellään lapsen hyvinvoinnin arviointia ja siihen liittyvää prosessia tilanteissa, joissa keskeistä on kysymys siitä, onko kyse ”lastensuojeluasiasta”. Aineistoa on kerätty lastensuojelun ammattilaisilta ja esihenkilöiltä eri kuntaorganisaatioista sekä lastensuojelun asiakaskehittäjiltä ja kokemusasiantuntijoilta. Kokemusasiantuntijoina on nuoria aikuisia, joilla itsellään on kokemusta lastensuojelusta, sekä vanhempia, joiden lapsella on asiakaskokemusta lastensuojelusta. Haastattelut koostuvat neljästä eri haastattelurungosta, jotka on kukin kohdistettu omalle kohderyhmälle. Kohderyhmiä ovat lastensuojelun ammattilaiset, esihenkilöt sekä kokemusasiantuntijat eli nuoret ja heidän vanhempansa. Ammattilaisille suunnatussa haastattelussa lähdettiin liikkeelle esittämällä haastateltaville kuvitteellinen tilanne perheneuvolan psykologin yhteydenoton taustalla. Seuraavat kysymykset käsittelevät sitä, mitä tästä yhteydenotosta voisi seurata. Ensimmäiseksi haastateltavilta kysyttiin kuvitteelliseen tilanteeseen liittyvästä arviointisuunnasta ja arvioinnin tekemisestä. Heiltä tiedusteltiin, kenen asiassa he mahdollisesti ryhtyisivät tekemään arviointia, ketkä arviointia tekisivät omassa organisaatiossa ja keitä he pyrkisivät ottamaan arviointiprosessiin mukaan. Lisäksi ammattilaisilta tiedusteltiin, onko heillä käytössä jokin toimintaa ohjaava arviointimalli tai ohjeistus. Tämän jälkeen käsiteltiin tarkemmin arvioitsijaan liittyviä tekijöitä, kuten henkilökohtaista näkemystä siitä, miten asiassa ensimmäiseksi etenisi. Kolmannessa osiossa käsitellään kuvitteellisen tilanteen lapsiin ja perheeseen liittyviä tekijöitä. Haastateltavilta kysyttiin, mitkä tiedot tai tekijät vaikuttaisivat siihen, että tilanteessa päädytään orientoitumaan sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Tämän jälkeen keskityttiin käsittelemään organisaatiota ja palvelujärjestelmää. Kysymykset liittyivät esimerkiksi siihen, miten käytössä olevat palvelut vaikuttavat arviointiin sekä miten eriävät näkemykset lapsen edun mukaisesta toiminnasta ratkaistaan. Lopuksi haastateltavilta tiedusteltiin, miten he pyrkisivät varmistamaan sen, että arviointi tehtäisiin lapsen edun mukaisesti, ja mitkä tekijät saattavat haastaa lapsen edun mukaista arviointia. Taustatietoina ovat haastateltavan rooli ja työntekijöiden kohdalla mahdollinen tieto työtiimistä, esihenkilöasemasta sekä ammattinimikkeestä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata. The data consists of individual and group interviews related to services for families with children and child welfare. The interviews focus on the assessment of child well-being and the related process in situations where the central question is whether the case is a "child welfare case". The data was collected from child welfare professionals and supervisors in different municipal organizations, as well as from child welfare client workers and experts by experience. The experts are young adults with experience of child welfare themselves and parents with a child who has had client experience of child welfare. The interviews consist of four different interview frames, each targeting a different group. The interviews with professionals started by presenting the interviewees with a fictional situation related to a contact with a psychologist at a family counselling centre. The following questions deal with what could follow from this contact. First, the interviewees were asked about the assessment process related to the fictional situation. They were asked about who they would potentially undertake an assessment, who in their organization would be doing the assessment and who they would seek to involve in the assessment process. Professionals were also asked whether they had a model for evaluation that guided their activities. The third section deals with the child and family factors of the fictional situation. Interviewees were asked what information or factors would influence the decision to use services under the Social Welfare Act. This was followed by a discussion of the organization and the service system. Questions included how the services in place influence the assessment and how differences in views about what is in the best interests of the child are resolved. Finally, interviewees were asked how they would seek to ensure that the assessment was carried out in the best interests of the child and what factors might challenge the best interests of the child assessment. Background information included the role of the interviewee and, for employees, possible information on the work team, supervisor position and job title. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD.
URI:	https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/74146
Other Identifiers:	urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3786 10.60686/t-fsd3786 FSD3786 https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3786
Appears in Collections:	Cessda

Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.