DSpace JSPUI

1. By-Covid
2. All content
3. Cessda

Title:	Finns and Democracy 2020 Suomalaiset ja demokratia 2020
Keywords:	puolueet politiikka asenteet poliitikot poliittinen osallistuminen mielipiteet demokratia sivistys poliittinen osallistuminen poliittiset asenteet poliittinen käyttäytyminen poliittinen ajattelu yhteiskunnalliset ilmiöt ideologiat political parties politics political participation political behaviour attitudes politicians democracy political attitudes social issues ideologies
Publisher:	Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Finnish Social Science Data Archive
Description:	Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten asenteita ja näkemyksiä politiikasta ja demokratiasta. Lisäksi selvitettiin kansalaisten poliittista osallistumista sekä sivistystä useiden poliittista tietämystä koskevien kysymysten avulla. Tutkimus on osa Åbo Akademin säätiön rahoittamaa huippututkimusyksikköä ”Future of Democracy”. Osittain samoja kysymyksiä on esitetty myös arkistoidussa aineistoissa: FSD2499 Yhteiskuntatutkimus 2008. Aluksi vastaajalta kysyttiin, miten hyvin hän arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta ihmisiin sekä erilaisiin instituutioihin. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, missä eri tilanteissa tai asioissa on hänen mielestään ylipäätään kyse politiikasta. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä puolueisiin liittyen. Ensin vastaajalta kysyttiin, kokeeko hän olevansa lähempänä jotakin puoluetta muihin puolueisiin verrattuna. Vastaajan tuli myös mainita kyseinen puolue sekä kuinka läheiseksi tämän kokee. Seuraavaksi kysyttiin äänestyskäyttäytymisestä. Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän viimeksi käydyissä eduskuntavaaleissa ja jos kyllä, mitä puoluetta. Tämän jälkeen vastaajan tuli asettaa mainitut puolueet vasemmisto-oikeisto-asteikolle, jonka jälkeen hän arvioi myös itsensä samalla asteikolla. Seuraavaksi kyselyssä siirryttiin selvittämään poliittisia mielipiteitä ja niiden taustaa. Ensin vastaajalta tiedusteltiin, kuinka tyytyväinen hän on demokratian toimivuuteen Suomessa. Tämän jälkeen mitattiin, kuinka samaa tai eri mieltä vastaaja on erilaisten poliittisten väitteiden kanssa. Edelleen kysyttiin politiikkaan liittyvistä kokemuksista koulussa sekä omien vanhempiensa poliittisesta osallistumista vastaajan lapsuudessa. Lisäksi tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka usein hän keskusteli poliittisista asioista tai hankki tietoa uutisista lapsuudessaan. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään sosiaalista mediaa. Vastaajalta kysyttiin, kuinka usein hän käyttää sosiaalista mediaa ja mihin poliittisiin tarkoituksiin. Lisäksi kysyttiin muusta yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Lopuksi kartoitettiin vastaajan yleistietoja politiikasta ja Suomen poliittisesta järjestelmästä kysymällä, mille taholle kuuluu valtiollinen valta perustuslain mukaan. Seuraavaksi vastaajan tuli valita puolueet, jotka olivat tuolla hetkellä edustettuina hallituksessa. Edelleen kysyttiin, kuka toimii tällä hetkellä pääministerinä ja kuka eduskunnan ensimmäisenä puhemiehenä sekä mitä puoluetta he edustavat. Lisäksi vastaajan faktatietämystä kartoitettiin kysymyksillä parlamentarismista, maakuntauudistuksesta ja aktiivimallista. Lisäksi kysyttiin myös Suomen valtion vuotuisista menoista, budjetista ja valtion tuloverotuksesta. Taustamuuttujina ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, ammattiasema, äidinkieli, talouden bruttovuositulot sekä lasten lukumäärä. The survey charted Finnish people's attitudes and views on politics and democracy. In addition, the survey examined citizens' political participation and awareness through a series of questions on political knowledge. The study is part of the Future of Democracy research unit funded by the Åbo Akademi University Foundation. Some of the same questions are also asked in the archived dataset: FSD2499 Knowledge of Politics and Society 2008. First, respondents were asked how well they think they know politics and social issues. They were also asked about their trust in people and institutions. This was followed by questions on political parties and voting behaviour. The questionnaire then moved on to explore political opinions and their background. First, respondents were asked how satisfied they were with the functioning of democracy in Finland. Next, they were asked how much they agreed or disagreed with various political statements. They were then asked about their experience of political issues at school and about their own parents' political involvement in their childhood. This was followed by a discussion of social media. Respondents were asked how often they use social media and for what political purposes. They were also asked about other forms of social participation. Finally, respondents were asked about their general knowledge of politics and the Finnish political system by asking, for example, to which party the constitution assigns state power and which political parties were represented in the government at the time. Further questions were asked, for example, who is currently Prime Minister and which party he or she represents. In addition, questions on parliamentarism, and the activation model were used to measure respondents' factual knowledge. Questions were also asked about the annual expenditure of the Finnish government, the budget and central government income taxation. Background variables included the respondent's year of birth, gender, NUTS3 region of residence, education, occupational status, mother tongue, gross annual household income and number of children.
URI:	https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/74152
Other Identifiers:	10.60686/t-fsd3779 FSD3779 urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3779 https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3779
Appears in Collections:	Cessda

Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.