1. By-Covid
  2. All content
  3. Cessda
Please use this identifier to cite or link to this item: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/74186
Full metadata record
DC FieldValueLanguage
dc.creatorBorg, Samifi
dc.creatorNurmela, Sakarifi
dc.creatorPehkonen, Juhanifi
dc.creatorBorg, Samien
dc.creatorNurmela, Sakarien
dc.creatorPehkonen, Juhanien
dc.date2023-08-28fi
dc.date2023-08-28en
dc.date.accessioned2024-09-23T06:19:19Z-
dc.date.available2024-09-23T06:19:19Z-
dc.identifier10.60686/t-fsd3706-
dc.identifierurn:nbn:fi:fsd:T-FSD3706-
dc.identifierFSD3706-
dc.identifierhttps://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3706-
dc.identifier.urihttps://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/74186-
dc.descriptionTutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä sekä käsityksiä juuri ennen tutkimuksen suorittamista käydyissä vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka paljon he seurasivat vaalien aikaan vaalikampanjointia sekä vaaliviestintää. Tämän jälkeen tiedusteltiin myös ovatko vastaajat käyttäneet vaalikoneita sekä laajemmin ajatuksia liittyen vaalikoneisiin. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien käsityksiä ehdokkaista vaalikampanjoiden aikaan ja samalla tiedusteltiin ketä ehdokasta vastaajat ovat äänestäneet. Edelleen vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa äänestyskäyttäytymistä sekä sitä, mistä vastaajat arvioivat saaneensa tietoa oman äänestyspäätöksen tueksi ja missä määrin tietyt tekijät vaikuttivat äänestyspäätökseen. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan riippumatta äänestämisestään, keitä kaikkia ehdokkaita he olivat harkinneet äänestävänsä sekä missä kaikissa vaaleissa vastaajat ovat antaneet äänensä viimeisen neljän vuoden aikana. Lisäksi vastaajilta kysyttiin kiinnostuneisuutta ja ajatuksia politiikasta sekä arvioimaan presidentin valtaa. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin, mitkä syyt vaikuttivat siihen, etteivät he käyneet äänestämässä. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys, vasemmisto-oikeisto-kanta, yhteiskuntaluokka, kuuluminen ammattiyhdistykseen, koulutus, talouden bruttovuositulot ja ammatillinen asema.fi
dc.descriptionThe survey studied voting behaviour in the 2018 presidential elections in Finland. The data were collected just after the elections. Next, the respondents were asked whether their opinions of each of the presidential candidates had changed during the first round of the elections. Voting behaviour in the presidential elections was investigated by asking which candidate the respondents had voted for in the first round of the elections, which candidate they would have voted for as a second choice, and at which stage they had made their final choice. The respondents' voting behaviour was also charted with a series of attitudinal statements. The respondents were asked which factors had influenced their choice of candidate, from which information sources they had received information concerning their decision, which of the candidates they had considered voting for, and to what extent certain factors (e.g. candidate's party affiliation, information from voting advice applications) had influenced their voting decision. Views on the power of the president in foreign and security policy, matters concerning the EU, and in domestic policy were charted. The respondents' opinions on politics were surveyed with a series of attitudinal statements (e.g. politicians do not care about the opinions of ordinary people, voting advice applications give a good indication of the values that candidates represent). Voting intentions in three upcoming elections (county elections 2018, parliamentary elections 2019, elections of the European Parliament 2019) were also investigated. Those who had not voted in the presidential elections were asked about their reasons for not voting, when they had decided to not vote in the first round of the presidential elections, and who they would have voted for if they had had to vote. Finally, the respondents were asked about their internet use, whether they had followed opinion polls before the presidential elections and whether opinion polls had affected their voting behaviour. Views on opinions polls were further examined with a series of attitudinal statements (e.g. opinion polls increase interest in politics and elections, opinion polls are a good source of information for voters). Background variables included the respondent's gender, age, statistical grouping of municipalities, left-right political self-placement, membership in a federation of trade unions, highest education level, household's annual gross income, and economic activity and occupational status.en
dc.languageen-
dc.languagefi-
dc.publisherYhteiskuntatieteellinen tietoarkistofi
dc.publisherFinnish Social Science Data Archiveen
dc.rightsTietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.fi
dc.rightsIn accordance with the agreement between FSD and the depositor.en
dc.subjectpresidentinvaalitfi
dc.subjectvaalitfi
dc.subjectpoliittinen käyttäytyminenfi
dc.subjectpoliittinen ajattelufi
dc.subjectpresidenttiehdokkaatfi
dc.subjectvaalikoneetfi
dc.subjectäänestyskäyttäytyminenfi
dc.subjectäänestäminenfi
dc.subjectvaalikampanjatfi
dc.subjectehdokkaatfi
dc.subjectpolitical behaviouren
dc.subjectelection campaignsen
dc.subjectvoting advice applicationsen
dc.subjectelectionsen
dc.subjectvoting behaviouren
dc.subjectvotingen
dc.subjectpresidential electionsen
dc.subjectpresidential candidatesen
dc.subjectelectoral candidatesen
dc.subjectpolitical interesten
dc.subjectpolitical attitudesen
dc.titleFollow-up on Presidential Elections 2018en
dc.titlePresidentinvaalien 2018 seurantafi
dc.typeDataseten
dc.coverageSuomifi
dc.coverageFinlanden
Appears in Collections:Cessda

Files in This Item:
There are no files associated with this item.
Show simple item record


Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.