1. By-Covid
  2. All content
  3. Cessda
Please use this identifier to cite or link to this item: https://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/74234
Full metadata record
DC FieldValueLanguage
dc.creatorLindell, Marinafi
dc.creatorLindell, Marinaen
dc.date2023-07-25fi
dc.date2023-07-25en
dc.date.accessioned2024-09-23T06:19:36Z-
dc.date.available2024-09-23T06:19:36Z-
dc.identifierurn:nbn:fi:fsd:T-FSD3615-
dc.identifierFSD3615-
dc.identifier10.60686/t-fsd3615-
dc.identifierhttps://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3615-
dc.identifier.urihttps://t2-4.bsc.es/jspui/handle/123456789/74234-
dc.descriptionKielibarometri 2020 aineistolla kartoitettiin, mitä mieltä kielivähemmistön edustajat ovat kotikuntansa palveluiden saatavuudesta heidän omalla kielellään. Tutkimus kattaa 36 kaksikielistä kuntaa. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin taustatietojen lisäksi vastaajien kielitaitoa, vastaajien lasten päivähoito- ja koulukieltä sekä vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (kaupoissa, koulussa, työpaikalla, jne.). Sitten kysyttiin kielellisistä oikeuksista, muun muassa miten hyvin vastaaja tuntee kielelliset oikeutensa ja tietääkö kenen puoleen kunnassa voi kääntyä, jos on kysymyksiä kielellisestä palvelusta. Tämän jälkeen kysyttiin kieli-ilmapiiristä kunnassa, esimerkiksi miten vastaaja kuvailisi suomen- ja ruotsinkielisten kuntalaisten välisiä suhteita kunnassa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko kokenut ennakkoluuloja, häirintää tai syrjintää puhuessaan kieltään. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja muiden julkisten palveluiden toimivuutta. Vastaajilta kysyttiin, saavatko he tai yrittävätkö he saada erilaisia palveluita omalla kielellään kunnassaan ja valtion viranomaisilta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) ja valtion viranomaisten palveluita (kuten Hätäkeskus 112, Posti, Verotoimisto ja DVV) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla. Lisäksi kysyttiin vastaajien arviota käyttää omaa kieltään digitaalisissa palveluissa, esimerkiksi liikenteessä, sähköisissä julkisissa palveluissa, poliisilla ja kuntien sähköisissä palveluissa. Lopuksi kysyttiin viranomaisten kielellisestä palvelusta yleisesti, kuten miten vastaaja toimii, jos häntä ei palvella kielellä, jota on ollut lain mukaan oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessa. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä (luokiteltuna), sukupuoli, äidinkieli, asuinkunta, koulutusaste ja ammattiryhmä.fi
dc.descriptionThe Language Barometer has measured the quality of language services in bilingual Finnish municipalities since 2004. The aim of the study was to find out how satisfied minority language speakers in bilingual municipalities were with the services offered in their mother tongue. 36 bilingual municipalities in Finland were included in the study. The study first examined the respondents' language skills and whether the respondents' children went to a Swedish- or Finnish-language daycare or school. The respondents' use of Swedish, Finnish or both in different types of contexts (e.g. at home, at school, with friends, at the store, with municipal and state authorities, at work) was also investigated. The respondents' familiarity with their linguistic rights was charted, along with how important these rights were for them. They were also asked to evaluate the attitudes towards minority language speakers in the municipality and change in this relationship within the past few years. Harassment or discrimination experienced by the respondents because of their language were also surveyed. The next set of questions focused on the availability and quality of municipal and state services in the respondents' mother tongue. The respondents were asked to evaluate municipal services (e.g. social and healthcare services, libraries, sports facilities) in their home municipality from the perspective of minority language users. State services (e.g. police, tax offices, emergency response central agency) were also evaluated. For both municipal and state services, the respondents were asked whether the services had developed for the better or for the worse in the previous year, and if special measures should be taken to preserve Swedish-language service in the future. Additionally, the functionality of online municipal and state services in the respondents' mother tongue was charted. Finally, the respondents' reactions in the case that they did not receive service in their own language were surveyed, and the respondents were asked whether they had noticed an increase in the prevalence of English as a customer service language when accessing public services in Finland. Background variables included the respondent's age (categorised), gender, mother tongue, municipality of residence, level of education, and occupational status.en
dc.languageen-
dc.languagefi-
dc.publisherYhteiskuntatieteellinen tietoarkistofi
dc.publisherFinnish Social Science Data Archiveen
dc.rightsTietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.fi
dc.rightsIn accordance with the agreement between FSD and the depositor.en
dc.subjectjulkiset palvelutfi
dc.subjectkaksikielisyysfi
dc.subjectkielellinen vuorovaikutusfi
dc.subjectkielelliset vähemmistötfi
dc.subjectkielialueetfi
dc.subjectkielipolitiikkafi
dc.subjectpalvelutarpeetfi
dc.subjectpalvelutasofi
dc.subjectsuomenruotsalaisetfi
dc.subjectviranomaisyhteistyöfi
dc.subjectcustomer serviceen
dc.subjectpublic servicesen
dc.subjectlanguageen
dc.subjectlanguage policyen
dc.subjectlanguage discriminationen
dc.subjectlanguage groupsen
dc.subjectminority groupsen
dc.subjectminority language usersen
dc.subjectSwedish-speaking Finnsen
dc.titleLanguage Barometer 2020en
dc.titleKielibarometri 2020fi
dc.typeDataseten
dc.coverageSuomifi
dc.coverageFinlanden
Appears in Collections:Cessda

Files in This Item:
There are no files associated with this item.
Show simple item record


Items in DSpace are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.